Marraskuussa päättyi YK:n 22. ilmastokokous Marokossa. Siellä todettiin vuodentakaisen Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulo runsaan 190 maan allekirjoittamana. Pariisin sopimuksella tähdätään 2020 luvulle Kioton sopimuksen päättyessä. Kokousta voi anniltaan luonnehtia Pariisin sopimuksen toimeenpanoa avustavaksi työkokoukseksi.
Vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden jakeluverkko
Liikenne- viestintäministeriön asettama työryhmä sai työnsä valmiiksi. Ehdotuksessa käsitellään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston markkinoiden kehittämistä ja niihin liittyvän infrastruktuurin käyttöönottoa.
Polttoaineiden jakeluverkon hahmottelu oli EU:n direktiivin edellyttämä osuus työstä. Lopputuloksena hahmoteltiin karkea kuntakohtainen yleisesti saatavilla oleva lataus- tai tankkauspistesuunnitelma sähkökäyttöisten ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen osalle. Raportin liitteenä oleva luettelo laadittiin lähinnä asukaslukuperusteisesti ja huomioiden muun muassa TEN-tieverkosto ja nesteytetyn kaasun varastointisuunnitelmat sekä tiedossa olevat lataus- ja tankkauspisteet.
Luettelosta on pyydetty 9.12.2016 lausunnot osalta kuntia ja muutkin voivat siitä halutessaan antaa kommenttinsa. On huomattava, että kuntien ei odoteta rakentavan lataus- tai tankkausverkostoa enempää kuin osallistuvan niiden kustannuksiinkaan. Jakelu on tarkoitus järjestää markkinaehtoisesti eli kysyntään ja tarjontaan mukautuen. Kuntien on kuitenkin ottaa tulevaisuuden tarpeet huomioon omissa ratkaisuissaan ja sovitettava ne muuhun maankäyttöön.
Työryhmän työhön tuli loppuvaiheessa myös liittymä energia- ja ilmastostrategiaan koskien keinoja, joilla ajoneuvokantaa uudistetaan. Yksi tärkeä osa on biopolttoaineen jakeluosuuden kasvattaminen bensiiniin ja dieselöljyyn, jolloin pärjättäisiin olemassa olevalla jakeluasemaverkostolla. Joka tapauksessa äkillinen loikka uusiin käyttövoimiin tai ajoneuvoihin ei ole mahdollista ilman tukia. Päällekkäisiltä ratkaisuilta ei voida välttyä. Työryhmä ei ollut yksimielinen, vaan siihen liittyi eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia mm. verotuksen ja tukien Työryhmän työhön tuli loppuvaiheessa myös liittymä energia- ja ilmastostrategiaan koskien keinoja, joilla ajoneuvokantaa uudistetaan. Yksi tärkeä osa on biopolttoaineen jakeluosuuden kasvattaminen bensiiniin ja dieselöljyyn, jolloin pärjättäisiin olemassa olevalla jakeluasemaverkostolla. Joka tapauksessa äkillinen loikka uusiin käyttövoimiin tai ajoneuvoihin ei ole mahdollista ilman tukia. Päällekkäisiltä ratkaisuilta ei voida välttyä. Työryhmä ei ollut yksimielinen, vaan siihen liittyi eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia mm. verotuksen ja tukien osalta.
Energia- ja ilmastostrategia 2030
Valtioneuvosto hyväksyi 24.11.2016 energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se on annettu selontekona eduskunnalle. Strategian sisältö painottuu Sipilän hallitusohjelmaan ja EU:n päästövähennystavoitteisiin liikenteen, asumisen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen erityisesti biotalouden avulla. Myös energiaomavaraisuus on keskiössä. Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousisi 50 %:een 2020-luvulla. Kivihiilen käytöstä on tarkoitus luopua ja tuontiöljyn osuus puolittaa.
Jatkossa on tarkoitus kilpailuttaa uusiutuvan sähkön tuotantotuet teknologianeutraalisti mm. tuulivoiman syöttötariffista luovuttaessa.
Biopolttoaineen osuus liikenne- ja työkonepolttoaineissa on tarkoitus nostaa 30% :een. Tämä edellyttää uusia biojalostamoita. Päästövähennykset kohdistetaan erityisesti ajoneuvokantaan, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Tavoitteiksi on kirjattu, että vuonna 2030 olisi jo 250 000 sähkökäyttöistä ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa.
Kuntien ja alueiden ilmastotyö saa tunnustusta erityisesti vuosien 2009-2012 aikana tehdyistä ilmastostrategioista. Strategian mukaan maassa olisi liki 40 edelläkävijäkuntaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on maininta, että ”selkeytetään sopeutumisen ja varautumisen vastuita.”
Yhteisestä energia- ja ilmastoneuvonnasta ei strategiassa näy merkkejä. Työ- ja elinkeinoministeriön osalta kuluttajien energianeuvontaa vauhditetaan ja lisätään osallistamista. Varmistetaan paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa yhteistyöhön ja hyvien käytäntöjen monistamiseen perustuvan, kattavan ja oikea-aikaisen kuluttajien energianeuvonnan tarjonta. Hajautettujen energiaratkaisujen yhteydessä huolehditaan riittävin taloudellisin resurssein ja informaatio-ohjauksella puolueeton, oikea ja helposti saatava tieto. Neuvonta tai informaatio-ohjaus on mainittu lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön laatimissa osioissa.
Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa pidetään tärkeänä. Strategiassa kuitenkin todetaan, että maan kaukolämmöstä tuotetaan 55 % maakaasulla, kivihiilellä ja turpeella. Tarkoituksena ei ole rapauttaa toimivaa kaukolämpöinfrastruktuuria, minkä voinee tulkita siten, ettei jatkossa tueta kiinteistökohtaisia energiaratkaisuja siellä missä kaukolämpö on saatavissa.
Puurakentamista ja yhdyskuntien täydennysrakentamista on tarkoitus edistää. Alueiden käytön ohjausta liikenteen ja asumisen osalta jatketaan kuntien ja valtion välisin sopimuksin.
Euroopan unionin energian talvipaketti ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille”
EU komissio julkisti 30.11. 2016 erityisen laajan paketin tiedonantoja ja direktiivejä, joiden aiheita ovat uusiutuvan energian direktiivin uudelleentarkastelu ja bioenergian kestävyyskriteerit, energiatehokkuusdirektiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudelleentarkastelu, sähkömarkkinamallia koskeva paketti ja energiaunionin hallintomalli. Paketin sisältö on tähdätty kohti 40 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2030. Suomen osalta on ennakkoon kannettu huolta puuenergian kohtalosta osana bioenergian kestävyysmäärittelyä. Ensi tietojen perusteella komissio olisi hyväksymässä täällä kasvatetun puun ja sen sivutuotteet ja jalosteet kuten nestemäiset biopolttoaineet edelleen kestävästi tuotetuiksi. EU- parlamentin käsittelyssä tullaan näkemään todennäköisesti myös muunlaisia kantoja.
Komissio ehdottaa myös sitovaa 30 % energiatehokkuustavoitetta vuoteen 2030.
Asiakirjat löytyvät toistaiseksi vain englanninkielisinä EU komission energiapääosaston sivulta https://ec.europa.eu/energy/en/news/commission-proposes-new-rules-consumer-centred-clean-energy-transition
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.