Opetus- ja kulttuuritoimen talouden näkymiä

Hallituksen kevään puoliväliriihi ja taloutta ohjaavat Julkisen talouden suunnitelma ja Kuntatalousohjelma vuosille 2018-2021 pitävät kiinni aiemmin päätetystä indeksikorotusten jäädyttämisestä vuoteen 2019 asti. Lisäksi kilpailukykysopimuksen vaikutukset näkyvät kunnille erityisesti vuoden 2018 ja 2019 valtionosuusrahoitusta alentavana.

Opetus- ja kulttuuritoimen kärkihankkeet jatkuvat vielä vuonna 2018. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimateriaalit peruskouluihin sisältää digitaalisen kehittämisen lisäksi kieltenopetuksen monipuolistamisen, liikkuva koulu -ohjelman valtakunnallistamisen ja opettajankoulutuksen. Valtion rahallinen satsaus näihin vuosina 2016-2018 on yhteensä 121 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen sekä nuorisotakuun vienti yhteisötakuun suuntaan ovat myös monia kuntia koskevia kärkihankkeita. Hankerahoituksella toteutettavien kehittämiskohteiden tuttu haaste on, miten toiminta on mahdutettavissa osaksi normaalitoimintaa erillisen valtionavustusrahoituksen jälkeen.

Odotetusti varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat mukana kevään vilkkaan keskustelun jälkeen. Maksuja on juuri alennettu 1.3. lukien ja seuraava alennus 70 miljoonalla eurolla on jo ovella 1.1.2018 lukien. Maksutulomenetykset ja palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kompensoida kuntataloudelle osin peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta lisäämällä ja osin yhteisöveron tuottoa ja kiinteistöveroa lisäämällä. Kompensoinnin riittävyys kunnille tulisi varmistaa. Lisäksi varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen osoitetaan yhteensä 28 miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.

Perusopetukseen luvataan tasa-arvon vahvistamiseen kohdennettavaa valtion rahoitusta vuosille 2018 ja 2019 yhteensä 30 miljoonaa euroa. Valtionavustusrahoituksen kohdentaminen optimaalisesti paikallisiin tarpeisiin nähden ei ole ollut kuitenkaan ongelmatonta, vaan valtionavustus- ja valtionosuusrahoitus vaatisi selkiyttämistä. Esiopetusta täydentävän hoidon järjestämisestä maksullisena kerhotoimintana luovutaan.

Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu 2018 ja perusopetukseen valmistava opetus sisältyy tähän pakettiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden osalta. Lukiokoulutuksen uudistus käynnistyy ja vuonna 2018 toimeenpantavaa ammatillisen koulutuksen reformia tuetaan vuosina 2018 ja 2019 yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Reformi sisältää oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden laajenemisen, mikä aiheuttaa peruspalveluiden valtionosuusrahoitukseen 5,6 miljoonan euron lisäyksen. Lisäksi varaudutaan pääomittamaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistavaa ja ylläpitävää osaamiskeskusta tai muuta yhtiötä 80 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakouluja koskee lähinnä 24 miljoonan euron pääomittaminen.

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tasoa ei ole tarkoitus muuttaa kuluvasta vuodesta. Ohjaamo-toiminnan vakiinnuttamiseen suunnataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Kulttuurin rahoitusjärjestelmäuudistusta tehdään taidelaitosten osalta ja sen on tarkoitus tulla voimaan 2019.

Varsin laihoilla eväillä mennään siis kohti talousarviota 2018. Koulutus- ja kulttuuritoimeen on kohdistettu viime vuosina monia valtion rahoitusta alentavia toimenpiteitä, joten toivottavasti tässä on rajapyykki uudelle aikakaudelle, jossa valtion rahoitusleikkaukset eivät vaaranna kuntataloutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. Vuonna 2019 kuntien valtionosuusrahoitus koostuu lähinnä opetus- ja kulttuuripalveluiden rahoituksesta, joten sillä on suuri merkitys kuntien tulevaisuudelle.

tags