Sata vuotta Suomen kehittämistä - kohti uutta tuntematonta

Kasvu ei synny sattumalta -  näin totesi eräs yrityssparraaja Suomi 100 -juhlavuotena Jyväskylän Paviljongissa marraskuussa 2017 järjestetyillä aluekehittämispäivillä. Tapahtumassa nostettiin esiin aluekehittämisen virstanpylväitä ja tulevaisuuden näkymiä sekä avattiin menestystarinoita eri puolilta Suomea. Poliitikkojen, tutkijoiden, virkamiesten, kehittäjien ja kansalaisten puheenvuorot kertoivat tarinaa Suomesta, joka perusti kansakoulun, teollistui ja ryhtyi rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Loppu on historiaa, mutta miten eteenpäin?

Suomalaisen aluekehityksen ydin rakentuu alueellisten kehittyneisyyserojen tasaamisesta ja toisaalta alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisesta ja kasvun aikaansaamisesta julkisin toimin. Hajautetulla korkeakoulupolitiikalla on ollut mittava vaikutus aluerakenteeseemme ja sen kautta on luotu vahva pohja myös innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Julkisten ja yksityisten investointien väliset sidokset, hitaasti muuttuvat rakenteet ja nopeat kehityskulut muodostavat viitekehyksen toimintaympäristölle. Muutosten ennakointi ja niihin ennalta varautuminen on entistä tärkeämpää.

EU:n tulevat ratkaisut seuraavalle vuonna 2021 alkavalle ohjelmakaudelle ovat merkittäviä myös Suomelle. Miten ilmastonmuutoksen, kasvavan nuorisotyöttömyyden, ikääntyvän ja keskittyvän väestön, pakolaisvirtojen sekä globaalitalouden tuomiin haasteisiin ryhdytään EU:n yhteisillä politiikkatoimilla vastaamaan? Koheesiopolitiikan uudistamisen keskeiset kysymykset ovat: mitä tavoitellaan? Missä koheesiopolitikalla voidaan saada tehokkain tulos ja mikä on tehokkain tapa saavuttaa se?

Tilaisuudessa tuotiin esille esimerkkejä mm. Oulun terveydenhoidon alan yritysten ekosysteemien kehittämisestä OuluHealth Labs-testausympäristöissä, Lahden seudun yritysten kansainvälistämistyöstä sekä Jyväskylän kyberturvallisuudenkehittämistyöstä. Saimaa-yhteistyösopimuksen myötä Etelä-Savo, Etelä-Karjala sekä Mikkelin, Savonlinnan, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sitoutuvat yhteistyöhön Saimaan matkailualueen vahvistamiseksi. Näitä kaikkia esimerkkejä yhdistää ponnistaminen omista mahdollisuuksista yhteistyön ja resurssien kokoamisen voimalla.

Aluekehitys kytkeytyy myös paikallisuuteen ja identiteettiin. Yhteisöllisyyden merkitys nousi esiin hyvin vajaan 3000 asukkaan Vaalan kunnan esimerkissä, jossa elinvoima nousee paikallisista lähtökohdista. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kannustaa osallistumaan palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Kansalaisaktiivisuus saa tulevaisuudessa yhä erilaisempia muotoja, kansalaisverkostot ja kaupunkiaktivismi haastavat hallinnon ja perinteiset järjestörakenteet vuorovaikutukselliseen toimintaan.

Eriytyvän aluekehityksen linjat ovat nähtävissä ja ne on pystyttävä kääntämään voimavaraksi. Julkisten kehittämisresurssien niuketessa ja uudistusten myllerryksissä lisääntyy myös lyhytnäköinen osaoptimointi. Myös jatkossa on kyettävä tekemään yhdessä pitkäjänteistä alueiden kehittämistyötä. Erilaiset paikallisuudet, seudut ja alueet tarvitsevat omanlaisia ratkaisuja, jotta saadaan osaamisesta ja investoinneista paras irti. Myös tulevaisuudessa teemme valintoja, jotka joko tukevat väistämättömäksi koettua kehityskulkua - tai haastavat sen.

Lisätietoa:

Annukka Mäkinen

Etunimi
Annukka
Sukunimi
Mäkinen
Kehittämispäällikkö, aluekehitys

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2530
Kännykkä
+358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • aluepolitiikka, aluepoliittinen suunnittelu
  • Itämeri-asiat
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot
tags