Jätelain muutoksen toinen vaihe eduskuntakäsittelyyn

Jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä tietoalustaa, niin sanottua markkinapaikkaa koskeva jätelain muutos on edennyt eduskuntaan. Lähinnä lakimuutosehdotukset koskevat kunnan elinkeinoelämälle antamaa toissijaista jätehuoltopalvelua, jonka tarpeessa oleva jätteen haltija, yleensä yritys, on tarkoitus velvoittaa tietoalustan käyttäjäksi.

Mikäli eduskunnassa käsittelyssä oleva jätelakimuutos hyväksytään, kunta saa antaa jätehuoltopalvelua sitä tarvitseville yrityksille vasta molemminpuolisten monimutkaisten hallintokiemuroiden jälkeen.

Kunnan vastuu yhdyskuntajätehuollosta supistuu vuoden 2019 alusta lukien ja kunta vastaa asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Kunnalla on velvollisuus järjestää toissijaisesti muunkin jätteen jätehuolto (ns. TSV-palvelu), jos jätteen haltija pyytää palvelua yksityisen palveluntarjonnan ollessa puutteellista.

Lakimuutosehdotuksen mukaan jätteen haltijalle tulisi jatkossa vuodesta 2020 lukien velvoite etsiä markkinaehtoista jätehuoltoapalvelua jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan avulla, ennen kuin se voisi hyödyntää kunnan TSV-palvelua. Tietoalustaan olisi kirjauduttava ja palveluntarjontaa selvitettävä 14 vuorokauden ajan, jos vuosittain tarvittavan TSV-palvelun arvo ylittäisi 1000 euroa. Kolmen vuoden siirtymäajan aikana kynnysarvo tietoalustan pakolliselle käytölle olisi 2000 euroa.
Mikäli tietoalustassa käynti ei tuottaisi sopivaa markkinaehtoista palvelua, jätteen haltija olisi oikeutettu kunnan tarjoamaan palveluun ja sen tulisi tehdä kunnan jätelaitoksen kanssa sopimus TSV-palvelusta. Jätelaitos velvoitetaan toimittamaan sopimustiedot alustaan sekä vuosittain tiedot myös kaikista muista antamistaan TSV-palveluista. Menettely ei koskisi tilanteita, joissa TSV-palvelua tarvitaan ennakoimattomasta kiireestä johtuen, esim. onnettomuuden seurauksena.
Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin myös kunnan TSV-palvelusta perimän jätemaksun periaatteita sekä kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteita vuodesta 2020 alkaen.

Kuntaliitto katsoo, että tietoalustan pakollinen käyttö lisäisi merkittävästi erityisesti pienten jätettä tuottavien elinkeinoelämän toimijoiden sekä kuntien jätelaitosten ja valvovien viranomaisten hallinnollista kuormaa. Pienten yritysten jätehuoltopalvelun saatavuus ja sujuvuus vaikeutuisi tietoalustamenettelyn odotusaikojen vuoksi ja ympäristön roskaantumisen riski kasvaisi. Epäselvää on myös, kenen vastuulla on tiedottaa mahdollisista lakimuutoksista ja tuottaako muutos loppujen lopuksi enemmän haittoja kuin hyötyjä. Sen vuoksi Kuntaliitto on esittänyt tietoalustasta säätämistä vaiheittain siten, että alusta koskisi aluksi vain jätteen käsittelypalveluja, kynnysarvo olisi 10000 euroa ja kuntien tarjoamat pienjäteasemapalvelut jätettäisiin käyttövelvoitteen ulkopuolelle.
Tietoalustaa ylläpitäisi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy ja alustatoimittajaksi on marraskuussa valittu Solita Oy. Alustaa testataan suunnitelmien mukaan alkuvuodesta 2019 alueellisesti. Valtakunnallisesti alusta on määrä ottaa koekäyttöön huhtikuussa 2019, ja toivottavasti se on täydessä toimintakunnossa heti 2020 alusta lukien, mikäli lakimuutos hyväksytään.
 

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!