Joustavia koulutuspolkuja ja osaamista monien koulutusmuotojen yhteistyöllä

Kuntaliiton opetus ja kulttuuriyksikön  verkostoissa pohdittiin menneellä viikolla mahdollisuuksia lisätä eri koulutusmuotojen ja -asteiden välistä yhteistyötä. Taustalla ovat kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat isot muutostrendit, jotka liittyvät väestöön, työn ja yhteiskunnan murrokseen ja osaamisvaatimuksiin. Väestön ikääntyessä nuorten ikäluokat pienenevät ja työikäisen määrä vähenee. Samalla väestö monikulttuuristuu etenkin suurissa kaupungeissa. Työelämä vaatii kykyä jatkuvaan oppimiseen ja koulutusjärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan tähän haasteeseen.
Kunnat ovat hyvin erilaisia ja erilaistuvat edelleen. Uusia ratkaisuja tarvitaan, jotta koulutuksen saavutettavuus pystyttäisiin turvaamaan eri puolilla maata. Voisiko löytyä uusia, taloudellisesti kestäviä yhteistyömuotoja, joilla voitaisiin tarjota monipuolisia ja joustavia koulutuspalveluja kuntalaisille ja samalla vastata työelämän osaamistarpeisiin?

Asiaa pohdittiin 27.11.2018 työpajassa, johon osallistui Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja kansalaisopistojen verkostot. Koulutusmuotojen ja oppilaitosten yhteistyön lisäämistä helpottavana tuotiin esiin yhteinen hallinto, yhteiset tilat ja kampusalueet sekä yhteiset opettajat. Mahdollisuutena nähtiin se, että opiskelija voisi valita kursseja kaikkien koulutusmuotojen tarjottimelta.  Etä- ja verkko-opetuksella tarjottaisiin lisää valinnan mahdollisuuksia harvaan asuttujen alueiden opiskelijoille. Suurimmaksi yhteistyön esteeksi katsottiin se, että rahoitus ohjautuu eri oppilaitosmuodoille omia kanaviaan pitkin. Yhteistyön mahdollistamiseksi ja tukemiseksi tarvittaisiin rahoitus- ja palkkausjärjestelmän yhtenäistämistä, mutta todettiin, että myös asenteiden puolella tarvitaan raja-aitojen poistamista.  Olisi aika siirtyä instituutioista opiskelijalähtöisyyteen.

Verkostojen yhteiskokouksen päätteeksi päivän puheenjohtajana toiminut Anssi Tuominen, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja totesi: Eri koulutusmuotojen välinen yhteistyö edellyttää erityisesti toisten osapuolien kunnioittamista ja arvostamista. Tätä taitoa tarvitaan myös laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelukulttuurissa. Maailman muutoksesta puhutaan paljon, mutta sekin pitää ymmärtää, että kaikki muutokset eivät tapahdu samassa tahdissa ja osa muutoksista tapahtuu hyvin hitaasti. Vuosisatoja kestäneet perusarvot kantavat varmasti jatkossakin ja ihmisten välinen vuorovaikutus tulee vain korostumaan. Monesti pelkäämme virheiden tekemistä opetusalalla, mutta sekin pitää muistaa, että myös virheiden puoliintumisaika on varmasti lyhentynyt. Pitää uskaltaa olla rohkea ja korostaa jokaisen vahvuuksia.

Samoja kysymyksiä tarkasteltiin myös sivistystoimen toimialajohtajien verkostossa 29.11. Myös toimialajohtajat painottivat rahoituksen ja palkkausjärjestelmän roolia yhteistyön lisäämisessä.  Mahdollisuutena nähtiin joustavien koulutuspolkujen ja osaamisen lisääminen eri koulutusmuotojen moduuleilla, joita voitaisiin yhdistellä  ns hybriditutkinnoiksi tai suorittaa osina tarpeen mukaan.  Osaamisperusteisuus voisi olla nykyistä laajemmin käytössä tutkintojen suorittamisessa.  Tämän kaltainen järjestelmä voisi edistää yhtä hyvin maahanmuuttajien koulutuspolkuja kuin turvata koulutusmahdollisuuksia harvaan asutuilla alueilla.  Mietittiin myös, voisiko koulutuksen saatavuuden haasteisiin vastata kehittämällä edelleen  E-koulu -tyyppistä toimintamallia, jolloin opetusta voitaisiin hankkia virtuaalisten kanavien kautta paitsi verkkokursseina, myös reaaliaikaisena etäopetuksena.  

Sivistystoimen toimialajohtajien verkoston puheenjohtaja Timo Jalonen Turun kaupungista kommentoi asiaa näin: Palkkausjärjestelmää eri OVTESin osioiden välillä olisi yhdenmukaistettava tilanteissa, joissa opettajan tunteja kootaan eri koulumuodoista. Ei ole selkeää, miten palvelusuhteen ehdot muodostuvat, jos opettaa lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja kansalaisopistossa samanaikaisesti. Ylioppilastutkinnon muuttaminen näyttötutkintoperusteiseksi joustavoittaisi koulutusta. Pääosa tutkintoon aikovista hankkisi edelleen osaamisen lukiosta, mutta vaihtoehtoja voisi olla muuallakin. Varsin moni oppii kahta kieltä jo ihan kotioloissakin. Olisi tietysti hyvä, jos rahoitusmalli olisi joustavampi ja ottaisi paremmin huomioon erilaiset hybridiopinnot, mutta asioista voidaan kyllä sopia paikallisella tasolla. Kuntatasolla koulutuksen järjestäjien edustajat yleensä mahtuvat yhteen henkilöautoon, joten mitään laajoja neuvotteluja ei tarvita.

Verkostoista nousi esiin tärkeitä asioita jatkotyötä varten. Nyt Kuntaliitossa selvitetään, miten  koulutusmuotojen yhteistyön lisäämistä voitaisiin edelleen edistää koulutuksen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Toimialajohtajat

Toimialajohtajien verkostossa asiaa pohtimassa mm. sivistysjohtaja Nina Lehtinen Lempäälästä, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg Lappeenrannasta, sivistysjohtaja Hilding Mattsson Porvoosta ja palvelualuejohtaja Tiina Granqvist Lahdesta.
 

tags