Korkeakouluyhteistyö ja toisen asteen omistajaohjaus kuntien elinvoimatyössä

Vaikka elinvoima käsitteenä on yleisluonteinen, konkretisoituu siihen liittyvä toiminta kuntakentässä tuttujen toiminnallisten kokonaisuuksien kautta, joita ovat mm. maankäyttö, asuminen, liikenne, elinkeinotoimi, korkeakouluyhteistyö, ammatillisen koulutuksen omistajaohjaus, julkiset hankinnat, alueen markkinointi sekä infran ylläpito ja kehittäminen.

Kuntaliiton ja FCG:n elinvoimaverkosto on lähestynyt teemaa toisaalta kokonaisuuden hallinnan näkökulmasta teemalla ”elinvoimatyön sisältö, organisointi ja johtaminen” ja toisaalta yksittäisten toiminnallisten kokonaisuuksien kautta. Toukokuun teemaseminaarissa tarkastelussa olivat korkeakouluyhteistyö ja toisen asteen koulutuksen omistajaohjaus elinvoimatyön instrumentteina.

Korkeakouluyhteistyöstä käytyä keskustelua pohjustivat Seinäjoen ja Lahden esimerkit

Kumpikin esimerkkikaupunki on joutunut rakentamaan yliopistokytkentää ilman kaupungin omaa yliopistoa. Instrumentteina ovat olleet yliopistokeskukset, yhteistyösopimukset ja lahjoitusprofessuurit. Viimeaikaiset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymiset osaksi samaa konsernia nähdään molemmissa kaupungeissa kehityksenä, jossa ammattikorkeakoulu voi jatkossa toimia entistä vahvempana paikallisena linkkinä yliopistoihin.

Lahden kaupungin ja Helsingin yliopiston välinen yhteistyö bio- ja ympäristötieteissä on ollut hedelmällistä, mistä todisteena mm. yhteistyössä toteutettu saastuneen Vesijärven puhdistusoperaatio. Lahti on investoinut elinvoimaan vuonna 2017 noin 10 miljoonaa, josta korkeakoulujen osuus on yksi kolmasosa. Määrätietoisen kehittämisen myötä Lahti on nousemassa yliopistokaupunkien joukkoon, kun pitkien neuvottelujen jälkeen LUT muuttuu Lappeenrannan-Lahden tekniseksi yliopistoksi ja vahvistaa kaupungissa jalansijaa.

Seinäjoella yliopiston puutosta alettiin paikkaamaan yhteistyösopimuksilla yliopistojen kanssa, tarkoituksena tarjota laadukasta kandidaattitason opetusta määräaikaisilla professuureilla. Nykyään laajentunut kampusalue tarjoaa monipuolisia korkeakouluohjelmia yliopisto- sekä ammattikorkeakoulupuolella. Tavoitteena on profiloidut yksiköt ja toiminnot, jotka tuottavat Seinäjoen näköistä korkeakoulutusta. Tarpeisiin perustuva opintotarjonta onkin johtanut monirahoitteisiin yhteistyöprojekteihin, joissa yritykset ovat vahvasti mukana. Seinäjoen kaupungin rooli on olla aloitteen tekijä, verkostojen kehittäjä, rahoittaja ja kumppani, joka avustaa tarvittaessa. Keskustelussa mahdollinen yhteistyön syventyminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken nähtiin positiivisena kehityskulkuna, mikä oleellisesti vahvistaa tällaisten kaupunkien kilpailukykyä osaavasta työvoimasta.

Esimerkit osaltaan havainnollistivat, että yhteyksien rakentuminen ei ole sattumanvaraista, vaan edellyttää määrätietoista panostusta yhteistyörakenteisiin. Korkeakouluyhteistyö ja opintotarjonta on johtanut Seinäjoella henkiseen ja kulttuuriseen avautumiseen, voimistuneeseen tiedon, taidon ja osaamisen virtaan, sekä parantuneeseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan. Myös kaupungin strategisessa tavoitteessa profiloitua osaamisorganisaatioksi on monella mittarilla onnistuttu.

Kunnat ovat laajasti toisen asteen ammatillisen koulutuksen omistajia kuntayhtymien kautta. Viimeisten vuosien aikana useat kaupungit ovat havahtuneet tilanteeseen, jossa omistajan tavoitteet ammatilliselle koulutukselle ovat jääneet usein kovin hämäriksi.  Vantaan ja Mikkelin esimerkeissä korostui ammatillisen koulutuksen tiivis kytkeytyminen osaksi kaupungin strategiaa. On hahmotettava ne tavoitteet, joiden saavuttamisessa ammatillisilla oppilaitoksilla on keskeinen rooli. Tämän pitäisi vaikuttaa osaltaan niihin tavoitteisiin, joita ammatilliselle koulutukselle asetetaan.

Keskustelu teemasta oli vilkasta ja esimerkkien kautta tehdyt konkretisoinnit antoivat kaikille varmasti kotiin vietävää. Seuraavan kerran elinvoimaverkosto kokoontuu syksyllä.

Lisätietoja elinvoimaverkostosta

tags