Kunnilla on merkittävä rooli ravinteiden kierrätyksessä

Kunta voi toimia ravinnekierrätyksen suunnannäyttäjänä mm. palveluidensa järjestämisessä, hankinnoissa ja vastuullisena maanomistajana maa- ja metsätaloudessa. Kuntayhtiöt, etenkin vedenjakelun, jätteiden ja jätevesien käsittelyn sekä energian osalta, ovat tärkeitä kumppaneita ravinnekierrätyksen edistämisessä. Erilaisten alustojen ja infran kehittäjänä kunta voi tukea ravinnekierrätyksen Living Lab -tiloja ja muita kokeiluja. Ravinteiden kierrätykselle tarpeellisten verkostojen muodostumiseksi kunnat voivat törmäyttää resurssivirtoja ja toimijoita, koordinoida toimintaa alueillaan ja nostamaa esille alueensa menestystarinoita.

Kunnissa erittäin myönteisiä mielipiteitä ravinnekierrätystä kohtaan, mutta tietoa ja resursseja kaivataan

Varsinais-Suomen ELY-keskus teki viime kesänä ravinnekierrätyskyselyn kunnille. Vastauksia saatiin 189 kunnasta yhteensä 763 vastaajalta. Tutkimuksen perusteella kunnissa on erittäin myönteisiä mielipiteitä ravinnekierrätystä kohtaan.

Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että kunnilla on merkittävä rooli ravinteiden kierrätyksessä (84 %) ja kuntien tulisi panostaa ravinteiden kierrätykseen nykyistä enemmän (88 %). Ravinteiden kierrätyksen uskotaan olevan myös taloudellisesti kannattavaa, sillä kolme neljästä vastaajasta uskoo, että se tuo säästöjä kunnille (73 %). Kunnissa tarvitaan erityisesti uskallusta kokeilla ja kehittää uusia menetelmiä (54 %) sekä tietoa ja esimerkkejä jo toteutetuista toimenpiteistä (51 %).  Muita valtakunnallisesti tärkeitä teemoja kyselyn mukaan olivat vesiensuojelun tavoitteiden huomioiminen ympäristönsuojelumääräyksissä ja ympäristölupapäätöksissä (40 %) sekä kuntien verkostoituminen ravinteiden kierrätyksessä muiden toimijoiden kanssa (37 %).

RANKU 3 -hanke sparraa ja tukee kuntia valtakunnallisesti kohti ravinneneutraaliutta

Kuntien ravinnekierrätystyötä jäsentämään luotiin yhdessä lounaissuomalaisten kuntien kanssa Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Ravinneneutraali kunta on kunta tai muuta yhtenäinen alue, jossa alueen toimijat yhdessä kuntaorganisaation kanssa tavoittelevat ravinnevuotojen vähentämistä sekä kierrätyksen tehostamista ja suunnitelmallisesti edistävät asiaa erilaisina toimenpiteinä. Toimintamallin jalkauttamiseksi käynnistettiin valtakunnallinen 2,5 vuotinen RANKU 3 -hanke. Hanke sparraa, kannustaa ja tukee kuntia ja muita aiheeseen liittyviä sidosryhmiä ravinneneutraaliin toimintaan. Hanke tuottaa kuntatoimijoiden esittämään tarpeeseen tietoa esim. ravinnevirtatarkasteluja sekä käytännön esimerkkejä ja ohjeita ravinteiden kierrättämiseen.

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret, usein maatalousvaltaiset kunnat sekä niiden yhteenliittymät. Alkutuotannossa käytetään ja kierrätetään suuri osa ravinteista ja tehostamalla tätä toimintaa myös kuntien avulla, päästään parhaimpiin tuloksiin. Kuntaliitoksissa on myös muodostunut kuntia, joissa ruuantuotannon ja metsätalouden osuus on kasvanut eikä kunnan organisaatiolla ole aikaisempia käytäntöjä näiden ravinteiden hyväksikäyttöön. Myös tällaiset kunnat ovat hankkeen kohderyhminä. Lisäksi hanke panostaa pieniin ja keskikokoisiin kuntiin, jotka tulevat olemaan oman jätevedenpuhdistamon varassa ja puhdistamolla on saneeraustarvetta tai kunnassa on kuntastrategian tai muu vastaavan ohjelman kehitystyö käynnissä.

RANKU 3 -hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa ja osaltaan se toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta ja sen tavoitteita. Hanke toteutetaan ajalla 1.7.2018 - 31.12.2020. RANKU 3 Hankkeen päätoteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus.  Suomen Kuntaliitto on aktiivinen kumppani hankkeessa.

Ota yhteyttä ja tule mukaan!

  • Sanna Tikander, puh. 0295 023 019, sanna.tikander (at) ely-keskus.fi
  • Anni Karhunen, puh. 0295 022 878, anni.karhunen (at) ely-keskus.fi

    Ravinneneutraali kunta
    Ympäristöhallinto        

 

Tagit