Laki yksityisteistä uudistuu

Yksityisteitä riittää. Onhan niitä koko maassa noin yhdeksän kertaa maapallon ympärysmitta, yli 350 000 km.

Kesällä eduskunta hyväksyi yksityisteiden tienpitoa ja hallintoa varten uuden lain. Nykyinen, maatalousyhteiskunnan aikana laadittu laki on 55 vuoden aikana tehnyt tehtävänsä. Sinällään se on toiminut hyvin, mutta vuosien saatossa yksityistiemaailma on muuttunut paljon. Niinpä uudistus oli tarpeen.

Mitä ovat ne 10, kenties tärkeintä muutosta tiekuntien ja kuntien kannalta? Sitä valottaa erityisasiantuntija Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä.

1. Laki tulee voimaan 1.1.2019. Siis jo ensi vuonna tiekunnissa eletään uuden lain mukaisesti. Kuntien tielautakunnat sen sijaan lakkaavat vasta 31.12.2019, joten tielautakunnat ehtivät käsittelemään keskeneräiset asiansa siihen mennessä.
    
2. Tiekunnan kokous kutsutaan koolle postitse, mutta osakkaat voivat myös sopia kutsusta sähköpostitse tai muulla tietoliikenneyhteydellä. Itse kokouksesta voidaan sopia, että siihen osakas voi osallistua myös sähköisesti kuten puhelimitse tai muulla tietoliikenneyhteydellä. Ylimääräinen kokous tulee pitää, jos vähintään neljännes osakkaista sitä vaatii.
    
3. Osakas voi jatkossakin olla tyytymätön tiekunnan tekemään päätökseen. Perusteena tulee olla, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä, on lain tai tiekunnan omien sääntöjen (tiekunta voi sellaiset säätää) vastainen tai päätös loukkaa hänen oikeutta tai osakkaiden yhdenvertaisuutta. Tuo tarkoittaa, että ihan kaikilla perusteilla ei oikaisua voi vaatia.Ensimmäisessä vaiheessa osakas voi nostaa kanteen tiekuntaa vastaan käräjäoikeudessa. Ennen sitä hän voi kuitenkin tiekunnalta vaatia päätöksen oikaisua. Siihen on aikaa 30 pv. Jos tiekunnan kokous ei katso oikeaksi oikaista tekemäänsä päätöstä, voi osakas siinä vaiheessa nostaa kanteen tiekuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 pv kuluessa.
    
4. Järjestäytymättömälle tielle voidaan perustaa tiekunta yksityistietoimituksen lisäksi osakkaiden omassa perustamiskokouksessa. Siihen on jonkun osakkaan kutsuttava kaikki muut osakkaat samalla tavalla kuin tiekunnan kokous kutsutaan koolle. Perustamiskokouksessa päätetään tiekunnan perustamisen lisäksi mm. sen nimestä ja toimielimestä sekä valitaan toimihenkilöt. Samalla vahvistetaan tieyksiköt, ellei niitä ole entuudestaan. Tiekunta syntyy vasta, kun sen perustamisesta on tehty ilmoitus Maanmittauslaitoksen yksityistierekisteriin.
    
5. Valtio voi edelleen avustaa ELY-keskuksen kautta yksityisteitä (rakentamista ja kunnossapitoa) sen mukaan, kun valtion talousarviossa osoitetaan varoja. Samoin kunta voi varoistaan avustaa yksityisteitä. Valtion ja – uutena asiana - kunnan avustamisen ehtona on, tiellä on tiekunta. Samoin tiekunnan tiedot on oltava ajan tasalla Maanmittauslaitoksen yksityistierekisterissä ja ns. kansallisessa tietietojärjestelmässä eli Digiroadissa (painorajoitukset, tienkäytön rajoitukset tai kieltämiset). Myös järjestäytymättömän tien osakkaiden on ilmoitettava em. tiedot Digiroadiin.
    
6. Toimittaessa tiealueella antaa tiekunta suostumuksen yhdyskuntateknisten laitteiden (kaapelit yms.) sijoittamiseen. Maanomistajan lupaa ei tällöin tarvita. Luvan antaa toimielin ilmoitettuaan siitä ensin osakkaille. Jos joku osakas vastustaa luvan myöntämistä, on asia vietävä tiekunnan kokouksen päätettäväksi.
    
7. Tieosakas maksaa tiemaksua tienkäytön ja yksiköinnin perusteella. Osana maksua voi olla kaikille samansuuruinen perusmaksu hallintokulujen kattamiseksi. Uutta on, että perusmaksun voi sisällyttää myös ulkopuoliselta perittävään käyttömaksuun.
    
8. Korvaus viimeisen 15 vuoden aikana rakennetusta (parannetusta) tiestä voidaan periä entiseen tapaan uudelta tieosakkaalta, mutta jatkossa myös käyttömaksun maksajalta ja osakkaalta, jonka tienkäyttö on huomattavasti lisääntynyt.
    
9. Tieoikeus voidaan perustaa myös kunnalle ja valtiolle yleisen liikenteen osalta, vaikka kiinteistöä niillä ei tien varrella olisikaan. Esimerkkinä voisi olla maantien varrelta kevyen liikenteen ohjaaminen vieressä olevalle yksityistielle.
    
10. Tiekunta voi hankkia avukseen entiseen tapaan ulkopuolisen tieisännöitsijän, joka toimii toimitsijamiehenä tai hoitokunnan alaisena asiantuntijana. Jatkossa tiekunta voi valtuuttaa jonkin ulkopuolisen toimijan hoitamaan kokonaan tiensä tienpidon ja hallinnon, enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tällöin toimijalla on tienpitäjän vastuun ja päätösvalta sen sopimuksen puitteissa, jonka tiekunta ja ulkopuolinen toimija tekevät. Toimijalla on esimerkiksi oikeus periä osakkailta tiemaksut korvauksena toimeksiannosta. Aika näyttää, millaista yrittäjyyttä tämän asian ympärille syntyy.

Suomen Tieyhdistys järjestää helmi-maaliskuussa 16 paikkakunnalla Alueellisen Yksityistiepäivän. Silloin lakia käydään tarkemmin läpi. Tarkemmat tiedot löytyy syksystä alkaen sivulta www.tieyhdistys.fi. Tieyhdistys julkaisee myös uuteen lakiin pohjautuvan opaskirjan Yksityistien hallinto 2019, joka ilmestyy tammikuun lopulla.