Maailmantalouden kasvuhuippu ohitettu

yleinen taloudellinen tilanne

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, ja kasvun odotetaan yltävän tänä vuonna USA:n johdolla yhä vahvoihin lukemiin. Yhdysvaltojen kasvu pohjautuu pitkälti yksityiseen kulutukseen, finanssipoliittiseen elvytykseen ja ennätyksellisen hyvään työllisyyskehitykseen. Samalla maa on kuitenkin velkaantunut ja vaihtotaseen vaje kasvanut. Investoinnit ovat kehittyneet Yhdysvalloissa suotuisesti verouudistuksen ja raakaöljyn hinnan nousun myötä.

Talous on kasvanut reippaasti myös Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa. Myös euroalueen talouden vire on jatkunut vahvana maailmantalouden imun, kevyen rahapolitiikan ja hyvän työllisyyskehityksen myötä. Investoinnit kasvavatkin yhä lähes kaikissa euroalueen maissa, minkä lisäksi kotimaisen kulutuksen odotetaan jatkavan vakaata kasvuaan työllisyyden ja ansioiden kasvun myötä. Euroalueen kokonaistuotannon kasvu on tällä hetkellä kuitenkin hidastumassa viime vuoden poikkeuksellisen vahvalta tasoltaan. Kehitystä Euroopassa varjostavat muun muassa Italian talouspolitiikkaan, Brexit-sopimuksen kohtaloon sekä yleiseen kauppapolitiikkaan liittyvät epävarmuudet. Myös kuluttajien luottamusindikaattorit ovat heikentyneet viime vuoden lopun huippulukemista.

Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä oli vuoden 2018 alkupuolella noin 4 % suhteessa BKT:hen. Viime vuosien talouskriiseistä pahiten kärsineiden maiden vaihtotaseet olivat noin 3 % ylijäämäisiä. Vaihtotaseen ylijäämä vakauttaa talouskehitystä, mutta samalla suuri vaihtotaseen ylijäämä merkitsee sitä, että säästäminen ylittää investoinnit. Kasvua tukevien investointien lisäykselle olisi siis Euroopassa tilaa.

Maailmantalouden kasvun odotetaan hidastuvan asteittain tulevina vuosina. Epävarmuuksien ohella kasvun hidastuminen kertoo maailmantalouden dynamiikan murroksesta ja siihen liittyvästä tuottavuuden kasvun hidastumisesta. Ulkomaankaupan rooli kasvun moottorina on pienentynyt, ja monet maat tulevat kotimaisesta kysynnästä entistä riippuvaisemmiksi. Esimerkiksi Kiinan talouskasvun rakenne on muuttunut nopeasti vienti- ja investointivetoisesta kasvusta kotimaiseen kulutukseen ja palveluihin tukeutuvaan malliin.

Lisätietoa kansainvälisistä näkymistä ja rahoitusmarkkinoiden tilasta saa muun muassa Suomen Pankin Euro & Talous 4/2018-julkaisusta, joka löytyy Suomen Pankin internet-sivuilta. Lähiviikkoina saadaan lisää tuoreita ennusteita niin kansainvälisestä taloudesta kuin Suomen kansantaloudesta, kun valtiovarainministeriö julkaisee talven ennusteen 17.12.2018.

Suomi nauttii yhä kasvusta, mutta odotukset tuleville vuosille pienenevät

Viime vuonna Suomen BKT:n kasvoi vahvasti, bruttokansantuotteen määrän noustessa 2,8 prosenttia. Arvonlisäyksen volyymi kasvoi eniten liike-elämänpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, tehdasteollisuudessa sekä teknisessä toiminnassa. Kysyntäeristä kansantuotetta kasvattivat erityisesti vienti, yksityiset investoinnit sekä kotitalouksien kulutus. Viime vuosi oli toinen peräkkäinen vahvan talouskasvun vuosi.

Vuoden 2017 talouskehitystä leimasi positiivisilla tiedoillaan myös nopeasti kohentunut työllisyyskehitys. Työllisten määrä nousi noin 2,5 miljoonaan henkilöön, mikä oli 25 000 enemmän kuin vuonna 2016. Näistä osa-aikatyötä tekevien palkansaajien määrän kasvu oli noin 10 000. Työttömien määrä laski viime vuonna vain muutamalla tuhannella, mutta piilotyöttömien määrä pieneni peräti 12 000:lla. Viime vuoden työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Oikeansuuntaisesta kehityksestä huolimatta taso on korkealla verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin työttömyysaste oli niinkin alhaalla kuin 6,4 prosentissa.

Ennakollisten taloustilastojen mukaan talouskasvu on jatkunut kuluvana vuonna vahvana, erityisesti alkuvuodesta. Vaikka vientikysyntä näyttää jo heikkenemisen merkkejä ja useat yritykset viestivät kapasiteettirajoitteista tai työvoimakapeikoista, ennustelaitokset odottavat talouskasvun kirivän tänä vuonna yhä kolmen prosentin vauhtiin. Kasvu on edelleen laajapohjaista. Tästä vuodesta näyttääkin tulevan nykyisen suhdannesyklin paras vuosi.

Suhdanne-ennusteet odottavat yleisen talouskehityksen kuitenkin hidastuvan kahden prosentin tuntumaan ensi vuonna ja vuonna 2020. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Tilastokeskuksen tilastotiedot marraskuulta kertovatkin, että vuoden 2018 heinä-syyskuussa myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni peräti 25 prosenttia vuodentakaisesta. Kokonaisuudessaan yksityisten investointien kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan, vaikka aiempaa hitaampana.

Maailmankaupan kasvu antaa hyvät edellytykset Suomen viennin lisääntymiselle vuosina 2019 ja 2020. Vientiä tukevat myös eräät metsäteollisuudet isot investointihankkeet. Lisäksi kokonaistuotantoa kasvattaa pirteä yksityinen kulutus, joka nojaa erityisesti hyvään työllisyyskehityksen ja ansiotason nousuun. Työllisyyden kehitys on ollut hämmästyttävän nopeaa alkuvuoden 2018 aikana, mutta kehitys on jo maltillistunut loppuvuoden aikana.

Yksityisen kulutuksen kasvua erityisesti vuonna 2020 syö kuluttajahintojen nousu, mikä pienentää kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen reaalista ostovoimaa. Kuluvana vuonna hintojen nousu on toteutunut jo elintarvikkeissa ja alkoholittomissa juomissa. Tästä huolimatta yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan säilyvän vuonna 2020 yhä varsin tyypillisellä tasollaan, eli vajaan kahden prosentin kasvussa

Liitetiedostoista löytyvät vielä VM:n keskeiset ennusteluvut yleisestä taloudellisesta kehityksestä sekä keskeisten suhdanne- ja ennustelaitosten ennusteet mm. kokonaistuotannon ja työttömyyden kehityksestä 2018–2020.

tags