Maakuntauudistuksen valmistelun tilanne ympäristöterveydenhuollossa

Maakuntien ympäristöterveydenhuollon yhdyshenkilöille lähettiin Kuntaliitosta tammikuun 2018 lopussa lyhyt webro-kysely maakuntauudistuksen valmisteluihin osallistumisesta, kaupunkien halukkuudesta sopia järjestämisvastuun hoitamisesta maakunnan kanssa, suunnitelluista yhteistyörakenteista sekä organisoitumisesta. Lisäksi kysyttiin muutostuen ja yhteisen valmisteluseminaarin tarvetta. Maakunnista saaduista vastauksista on koottu tähän lyhyt yhteenveto.

Ympäristöterveydenhuolto on hyvin mukana maakuntavalmistelussa.

Ympäristöterveydenhuolto on hyvin mukana kaikissa maakunnissa valmistelussa erilaisissa työryhmissä. Muutamassa maakunnassa ollaan mukana SOTE-ohjausryhmässä sekä maakuntapalveluiden ohjausryhmässä. Noin puolet maakunnista ilmoitti, että ympäristöterveydenhuollolla oma valmisteluryhmä, neljä oli mukana varautumiseen tai poikkeustilanteiden valmisteluun liittyvissä ryhmissä. Mukan oltiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmissä sekä luonnonvarat ja ympäristö-teemaryhmissä, palveluverkon suunnittelussa sekä valvonnan ja ohjausta valmistelevassa työryhmässä. Maaseututehtäviin liittyvissä ryhmissä ympäristöterveys oli mukana viidessä maakunnassa (Kainuu, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa). Myös ICT-työryhmässä, henkilöstöviestinnässä, maan- ja vedenkäytön sekä liikenteen työryhmässä oltiin mukana.

Järjestämisvastuusta sopimisesta olivat kiinnostuneet pääkaupunkiseutu ja Porvoolla yhdessä PKS-kuntien kanssa sekä Turku, Kuopio ja Jyväskylä. Vantaa toi esiin toiveen siirtokriteerin alentamisesta 20 henkilötyövuoteen. Vastauksissa tuotiin esiin sekin, että järjestämisvastuun siirtomahdollisuus hankaloittaa valmistelua, koska osa kuntien johdosta ei sitoudu maakuntavalmisteluun.

Ympäristöterveydenhuollon organisoituminen pääosin avoinna

Suurimmassa osassa maakunnista organisoituminen oli vielä auki tammikuun lopussa.

Maakuntien keskinäinen erilaisuus (koko, elinkeinorakenne, isot kaupungit yms.) näkyi vastauksissa. Vastauksissa koettiin hämmentävänä, että ympäristöterveydenhuoltoa hahmotellaan eri maakunnissa erilaisiin organisaatioihin. Ympäristöterveydenhuollon tarkoitushakuinen ohjaaminen yhteen maatalouspalveluiden kanssa koettiin häiritseväksi, koska ”toimialojen synergia on alle 1%”. 

Ympäristöterveydenhuollon organisoitumista oli hahmoteltu SOTE-liikelaitokseen Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla, missä ympäristöterveys olisi SOTE-liikelaitoksen oma taseyksikkö, jossa on oma talousarvio.

Uudellamaalla organisoitumiseen vaikuttaa mahdolliset järjestämisvastuun siirrot kunnille. Kasvupalvelut -toimialalle sijoittuminen hylättiin elinkeinopalvelujen tavoitteisiin mahdollisesti liittyvien intressiristiriitojen vuoksi. Ympäristöterveys voisi olla omana kokonaisuutenaan/liikelaitoksena maakuntajohdon alaisuudessa tai sijoittua omana liikelaitoksenaan turvallisuus ja varautuminen -toimialalle.

Varsinais-Suomessa suunnitelmissa oli ”Elintarviketuotannon ja - kaupan tuki-, huolto- ja valvontapalvelut, johon kuuluisi ympäristöterveydenhuollon lisäksi alkoholihallinto sekä maatalouden palvelut.

Maakunnat päättävät itsehallintoalueena oman organisaationsa rakenteen.

Maakunnan ja kunnan väliset yhteistyörakenteet ovat vasta suunnitteilla

Suurin osa maakunnista ei ollut vielä suunnitellut yhteistyörakenteita ja avoimissa vastauksissa kaivattiin esimerkkejä yhteistyön toteuttamistavoista (varautuminen, päivystysjärjestelyt).

Yhteistyötä on lähdetty miettimään nykyisten käytäntöjen pohjalta, johon kuuluvat varautumis- ja epidemiaselvitystyöryhmät, yhteistyöhenkilöt kuntiin ja paikallinen yhteistyö viranhaltijoiden välillä. Yhteistyö nähtiin sopivan hyvin myös hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinointiin, jolla on yhdyspintoja moniin kunnan tehtäviin (kaavoitus, ympäristönsuojelu, sivistys).

Muutostuki ja valtakunnallinen seminaari nähtiin tarpeellisena

Vastauksissa näkyi, että ympäristöterveydenhuollolla on muutosvalmiutta, koska henkilöstö kävi vasta suuren muutoksen siirtyessään yhteistoiminta-alueille. Maakuntauudistuksessa erona on se, että vastaanottavaa organisaatioita ei ole vielä olemassa. Yhteistyön rakentamisessa puuttuu vielä vastinpari maakunnasta. Toisaalta sekin tuotiin esille, että eduskunnassa ole vielä lopullisesti päätetty uudistuksen toteutumisesta.

Maakuntauudistukseen liittyviä valmistelutilaisuuksia on paljon, mutta suurin osa kannatti ympäristöterveydenhuollon yhteistä seminaaria ja piti tärkeänä verkostoitumista, jossa saisi tietoa myös muiden maakuntien valmistelusta ympäristöterveydenhuollon osalta. Tietoa kaivattiin järjestäjä- ja tuottajamallista, liikelaitoksesta, organisoitumisesta, yhdyspinnoista, maakuntien rahoituksesta ja rahoitusneuvotteluista. Myös nykyisten toimialojen yhteisten (YTH, YS + RAVA) yhteistoiminta-alueiden purkaminen ja alkoholihallinnon asema herättivät pohdintaa.

Henkilöstön osallistamisen tärkeys nostettiin esiin ja henkilöstön yhteen hitsaamiseen uudessa maakunnassa kaivattiin tukea etenkin suurissa maakunnissa.  

Kuntaliitolta toivottiin tiedotusmateriaaleja uusille maakuntapäättäjille ja maakunnan omalle organisaatiolle sekä malleja ja pohjia arkistointiin, taksoihin ja toimivallan siirtoihin.

Kuntaliitto valmistelee hallintosääntömallia, jossa annetaan tietoa maakunnan organisoitumisesta tehtävien päätösten tueksi.

Tarja Hartikainen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Hartikainen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2478
Kännykkä
+358 50 373 8499
Vastuualueet
  • ympäristöterveydenhuolto
  • terveydensuojelu
  • elintarvikevalvonta
  • eläinlääkintähuolto
  • tupakkavalvonta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö
Lisätietoa

Työvapaalla 30.4.2020 asti

tags