Uusi lukiolaki lähtee lausuntokierrokselle

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt luonnoksen uudeksi lukiolaiksi lausuntokierrokselle.  Lausuntoaika on 24.1. - 7.3.2018. Kyseessä ei ole nykyisen lain paikkaus, vaan kokonaan uusi laki, sillä nykyinen lukiolaki on säädetty jo 20 vuotta sitten eli vuonna 1998.

Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä. Uudistus pitää sisällään sekä lukiolain että lukion toiminnallisen uudistamisen. Tavoitteena on lisätä lukion vetovoimaa yleissivistävänä, korkeakouluihin jatko-opintokelpoisuuden antavana koulutusmuotona. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut uudistusta yhdessä Opetushallituksen sekä laajan, eri sidosryhmistä koostuvan seurantaryhmän kanssa. Valmisteluun on kuulunut useita avoimia osallistumismahdollisuuksia syksyn 2017 aikana.

Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri pitää lakiesityksen osallistavaa valmistelua ripeästä etenemistahdista huolimatta hyvänä:

- Eri tahot ovat voineet osallistua valmisteluun verkkokyselyn, lähes kymmenen aluetilaisuuden tai muiden tapahtumien avulla. Lisäksi ministeriö julkaisi syksyllä selvityksen lukion nykytilaa koskevista tutkimuksista.

Lakiuudistuksen tavoitteina ovat muun muassa yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut sekä niiden vaatima ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen kanssa.

Lausunnolle lähtenyt luonnos lukiolaiksi muuttaa lukiokoulutuksen rakennetta siten, että jatkossa lukion oppimäärä koostuu nykyisen 75 kurssin asemasta 150 opintopisteestä. Aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen oppimäärä olisi vastaavasti 90 opintopisteen laajuinen. Lukion oppimäärä pysyy laajuudeltaan kolmivuotisena.

- Koska lukio-opinnoista yleensä jatketaan korkea-asteelle, on hyvä, että opintopisteet ovat yhdenmukaisia korkea-asteella käytetyn mitoituksen kanssa. Lisäksi opintopisteet tuovat näkyväksi myös opiskelijan itsenäisen työskentelyn, Värri toteaa.

Lakiluonnoksessa nostetaan muutenkin painokkaammin esille yhteistyö korkea-asteen koulutuksen kanssa sekä uusina asioina kansainvälisyys ja työelämäyhteistyö. Niitä voidaan pitää tärkeinä kehittymissuuntina, samoin kuin laaja-alaista osaamista kehittäviä temaattisia opintoja.

Värri muistuttaa, että lakiluonnos lisää selvästi koulutuksen järjestäjän velvoitteita muun muassa oppimisen tuen ja ohjauksen osalta. Koulutuksen järjestäjälle tulee myös jälkiohjausvelvoite. Lakiluonnos ei ole kustannusneutraali.

Uudet ja laajentuvat velvoitteet on rahoituslain mukaisesti korvattava täysimääräisesti kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. Tämä on entistä tärkeämpää, kun lukiokoulutuksen rahoitus on tällä hetkellä jo muutenkin riittämätöntä.

Värri pitää lakiluonnosta kokonaisuudessaan hyvänä ja tarpeellisena. Vaikka kaikkia luonnoksessa olevia asioita ei tarvitsisi säätää lain tasolla, avaa uusi rakenne myös uusia mahdollisuuksia. Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tasolla voidaan suunnitella koulutusta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.

Kaiken kaikkiaan lakiluonnoksessa on haettu tasapainoa opiskelijan oikeuksien, koulutuksen järjestäjän toimivallan sekä valtakunnallisen koulutuspoliittisen ohjauksen välillä. Tämä on askel oikeaan suuntaan, Värri summaa.

Uuden lukiolain lisäksi on tarkoitus muuttaa ylioppilastutkintolakia. Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin vain lähinnä uusimismahdollisuuksista ja muut mahdolliset ylioppilastutkinnon säätelymuutokset tapahtuvat myöhemmin.   

Hallituksen tarkoituksena on antaa esitys uudeksi lukiolaiksi lausuntokierroksen jälkeen eduskunnalle vielä kevään 2018 aikana. Laki voisi astua voimaan syksyllä 2019, mutta uusien opetussuunnitelmien mukainen opiskelu alkaisi vasta aikaisintaan vuonna 2021.

 

Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi lukiolaiksi

Lausuntopyyntö

Keskeiset muutokset / opetus- ja kulttuuriministeriö

tags