Suomalaisten kaupunkien kansainvälinen toiminta on yleistynyt, ja niiden merkitys kansainvälisinä toimijoina kasvaa. Kaupunkien kansainvälinen ja EU-toiminta on nykyisin entistä suunnitelmallisempaa, määrätietoisempaa ja epämuodollisempaa, osoittaa Kuntaliiton tekemä selvitys.
Selvitykseen osallistui 17 suomalaista kaupunkia: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Tampere, Turku, Vaasa, Vantaa, Joensuu, Kuopio, Mikkeli, Salo ja Seinäjoki.
Monissa kaupungeissa ystävyyskuntayhteistyö vähenee, kun taas asiakysymyksissä kansainvälinen yhteistyö kasvaa. Useassa kaupungissa kansainvälinen yhteistyö on arkipäiväistynyt. Esimerkiksi Vantaalla kansainvälinen toiminta on nykyisin kiinteä osa kehitystyötä, ja Lappeenrannassa sen katsotaan olevan luonnollinen osa kaupungin strategiaa.
Valtioiden rajat eivät enää määritä sitä, mitkä yhteistyökumppanit ovat kaupungeille olennaisia. Antoisin yhteistyökaupunki voi monessa tapauksessa löytyä toisesta maasta, toteaa selvityksen tehnyt tutkija Saara Turkka.
– Nykyään suurten kaupunkien suurimmat kilpailijat ja tärkeimmät vertaiskaupungit vaikuttavat olevan Suomen ulkopuolella, Turkka sanoo.
Kaupunkien välisten verkostojen merkitys kasvaa. Kansainvälisiin verkostoihin kuuluvat kaupungit toivovat saavansa uusia vaikutteita ja tukea omaan kehitystyöhönsä sekä parempaa näkyvyyttä kansainvälisessä edunvalvonnassa.
– Verkostot toimivat myös markkinointikanavina ja tarjoavat vertailutietoa benchmarkingia varten, Turkka sanoo.
Monet katsovat kaupunkien kansainvälisen toiminnan edistävän paikallista elinkeinoelämää. Toiminnan tavoite voi olla esimerkiksi kaupunkien elinvoiman parantaminen ja niiden vetovoiman lisääminen uusien kansainvälisten yritysten silmissä.
Useat selvitykseen osallistuneet kaupungit kertoivat ajavansa oman kaupunkinsa etua kansainvälisesti, ja joidenkin niistä tavoitteena on vaikuttaa Euroopan unionin rahoitusohjelmaan.
Kansainvälisen toiminnan kohtaamista vaikeuksista kaupungit mainitsevat mm. resurssien niukkuuden, ajanpuutteen ja henkilöstön heikon kielitaidon.
– Haasteena on myös ymmärryksen puute. Luottamushenkilöt eivät aina ymmärrä, kuinka suuri vaikutus EU- ja kansainvälisellä yhteistyöllä on kaupunkien toimintaan. Asenteet ovat kuitenkin muuttuneet myönteisemmiksi, sanovat selvitykseen osallistuneet kaupungit.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.