Ilmansuojeluohjelma korostaa vapaaehtoisia toimia ilmanlaadun parantamiseksi

Kansallinen ilmasuojeluohjelma 2030 painottaa, että ilmansuojelu tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kunnissa tehdään esimerkiksi maankäyttöä, liikennettä ja energiantuotantoa koskevia päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus päästöihin, ilmanlaatuun ja altistukseen.

Monet ilmastotoimet, kuten energiatehokkuuden lisääminen ja pyöräilyn edistäminen, parantavat myös paikallista ilmanlaatua.

-Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei saisi johtaa paikallisen ilmanlaadun heikkenemiseen. Tavoitteena on nähdä kunnassa ilmanlaatu ja koko elinympäristö myös hyvinvointia edistävänä tekijänä ja ottaa sen parantaminen huomioon eri toimialoilla ja strategioissa sekä seurata sen kehittymistä esimerkiksi kunnan hyvinvointikertomuksen avulla, kertoo erityisasiantuntija Tarja Hartikainen.

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan Suomi toteuttaa päästökattodirektiivissä asetetut päästöjen vähentämisvelvoitteet jo sovituilla toimenpiteillä. Ilmansaasteilla on haitallisia terveysvaikutuksia, joten ohjelmassa on nostettu esiin myös vapaaehtoisia toimia, joilla päästöjä ja altistumista voidaan vähentää.

Nämä toimet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä, esimerkiksi puun pienpolttoa, katupölyä ja pakokaasuja sekä ilmanlaatuun vaikuttavia muiden sektorien toimia. Yhteistyöhankkeet, jotka edistävät mm. hiilineutraaliutta ja kansalaisten terveyttä, parantavat yleensä myös ilmanlaatua.

Puun pienpoltto aiheuttaa vaarallisia pienhiukkasia

Ilman epäpuhtauksien terveyshaitat aiheutuvat suurelta osin (64 %) pienhiukkasista. Suurin pienhiukkasten päästölähde Suomessa on puun pienpoltto, jonka arvioidaan aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuosittain.

Vuosittaiset lämpötilavaihtelut vaikuttavat merkittävästi puun pienpolttoon, jonka päästöt näyttäisivät pysyvän tulevaisuudessa nykyisellä tasolla tai laskevan vain hiukan.

-Pienpolton päästöjä voidaan vähentää käyttämällä tulisijoja oikein ja polttamalla vain kuivaa puuta. Lisäksi on tärkeää informoida kansalaisia päästöjen aiheuttamista terveyshaitoista, Hartikainen sanoo.

Sähköauto ei vähennä katupölyä

Liikenteen päästöt syntyvät katupölystä ja pakokaasupäästöistä.  Liikennevälineiden kehitys vähentää pakokaasuja, ei vaikuta katupölypäästöihin. Ilmanlaatua edistäviksi toimenpiteiksi ilmansuojeluohjelmassa esitetään mm. henkilöautoliikenteen suoritteita vähentävien toimenpiteiden tukemista kaupunkiseudulla, kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpanoa (sis. 30 M€ tuen kunnille) sekä liikenteen verotuksen kehittämistä vähäpäästöistä liikkumistapaa suosivaksi.

Ohjelmassa esitetään myös katujen puhtaana- ja kunnossapidon parhaiden käytäntöjen levittämistä kuntiin ja urakoitsijoille sekä niiden hyödyntämistä valintakriteereinä urakoitsijoiden valinnassa.

Ilmanlaatu on Suomessa yleisesti ottaen hyvä. Ilmanlaatua voi seurata Ilmatieteenlaitoksen ylläpitämiltä sivustolta reaaliajassa.

Lisätietoa:

Tagit
Tarja Hartikainen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Hartikainen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2478
Kännykkä
+358 50 373 8499
Vastuualueet
  • ympäristöterveydenhuolto
  • terveydensuojelu
  • elintarvikevalvonta
  • eläinlääkintähuolto
  • tupakkavalvonta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö
Lisätietoa

Työvapaalla 30.4.2020 asti