Lunastuslainsäädäntöä koskeva mietintö valmisteltiin päättyneellä hallituskaudella. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että asia valmistellaan uudelleen kokonaisuutena, joka liitetään maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen.
Kuntasektori suhtautuu mietinnön tuloksiin kriittisesti. Kuntien asiantuntijat katsovat, että lakiin esitetyillä muutoksilla olisi negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan maankäyttöön, kuntalaisten palveluihin sekä elinkustannuksiin. Muutokset vaikeuttaisivat kuntien mahdollisuuksia hankkia maata sekä suunnitella ja toteuttaa kestävää ja kustannustehokasta maankäyttöä ja edelleen kunnan vastuulla olevaa palveluverkostoa. Mietinnössä esitettyjen muutosten vaikutusta kuntatalouteen ei myöskään ole selvitetty.
1. Vapaaehtoinen maanhankinta loppuisi, koska lunastaminen olisi myyjälle aina edullisempi vaihtoehto
Mietinnössä esitetyt muutokset, kuten arvonleikkauksen poistaminen ja korvauksen prosenttikorotus markkinahinnan päälle, tulisivat vaikeuttamaan kuntien raakamaan hankintaa sekä kaavoittamattomilla että kaavoitetuilla alueilla. Lunastaminen olisi maan omistajalle aina vapaaehtoista kauppaa edullisempi vaihtoehto, koska lunastuskorvaus olisi markkinahintaa korkeampi. Vapaaehtoisen kaupankäynnin sijaan jouduttaisiin turvautumaan lunastamiseen, mikä heikentää maanhankinnan edellytyksiä.
Kuntaliitto katsoo, että maankäytön edellytyksiä ei tule heikentää. Kunnan lunastusmahdollisuuden pitäisi ennemminkin kannustaa vapaaehtoiseen kauppaan.
2. Lunastusten seurauksena jatkuvasti nouseva maanhinta johtaisi kiinteistökeinotteluun ja korkeampaan asumisen hintaan
Lunastuskorvaus perustuisi mietinnön mukaan arvioon maan tulevasta arvonnoususta ja markkina-arvosta, joiden päälle tulisi vielä prosenttikorotus. Esitetyt muutokset johtaisivat jatkuvasti kohoavaan maan ja asumisen hintaan sekä yleisistä taloussuhdanteista riippumattomiin kohoavien hintojen odotuksiin ja keinotteluun.
Mikäli maata lunastamalla saa aina markkinahintaa korkeamman korvauksen, ei maata enää kannata myydä vapaaehtoisesti. Kuntaliitto katsoo, että lunastuslainsäädäntö tulisi pitää korvausperusteiltaan ennallaan.
3. Yhdyskuntarakenteen vastuullinen kehittäminen vaarantuu
Kokonaisuudessaan esitetyt muutokset vaikeuttaisivat merkittävästi kunnan mahdollisuuksia järjestää kuntalaisten tarvetta vastaavat maankäyttömahdollisuudet sekä kunnan vastuulla olevat palvelut kohtuullisella kustannustasolla ja veroasteella.
Lisääntyvät lunastustoimitukset ja korkeampi korvaustaso yhdessä lisäisivat oleellisesti kuntien investointimenoja ja heikentäisivät jo ennestään kriittistä kuntatalouden tasapainoa. Tämä vaarantaisi yhdyskuntarakenteen vastuullisen kehittämisen. Esitetyt muutokset vaikeuttaisivat myös yksityisten palvelujen järjestämistä kilpailukykyisellä hinnalla.
Kuntaliitto katsoo, että lainsäädännöllä ei tule ylläpitää tai mahdollistaa kustannustehottomia palveluverkkoja tai vaikeuttaa palvelujen järjestämistä.
Oikeusministeriön tiedote: Työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.