Maakuntajohtajat päivittivät hallitusohjelmatavoitteitaan

Maakuntajohtajien tulevan hallituskauden päätavoitteita ovat erityisesti:

  • osaavan työvoiman saatavuus
  • työllisyysasteen kohottaminen 75%:iin luomalla uusia työpaikkoja, mikä edellyttää talouskasvua luovien investointien toteutumista kautta maan
  • kasvua tukeva ympäristö- ja ilmastopolitiikka ja ilmastonmuutoksen hillintä
  • innovaatiopolitiikka, digitalisaatio ja näihin liittyvien resurssien varmistaminen
  • alueiden saavutettavuus sekä
  • sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen.

 

Työllisyysasteen nostamisessa on maakunnissa, kaupunkiseuduilla ja kunnissa tehtävä elinvoimatyö keskeisessä roolissa. Ilmastonmuutoksen hallinnan mahdollisuudet ja keinot vaihtelevat huomattavasti alueittain.

Tavoitteiden läpivieminen on talousnäkymien ja demografisen kehityksen näkökulmasta aiempaa haastavampaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa monitasohallintoa. Tämä tarkoittaa eri hallinnontasojen - EU:n, valtion, maakuntien ja kuntien - toimenpiteiden yhdensuuntaisuutta ja horisontaalista yhteensovittamista.

Maakuntien liitot aluekehittämisviranomaisina luovat alueellista tilannekuvaa, vahvistavat alueellisesti eri toimijoiden yhteistä kehittämistahtoa sekä rakentavat alueellisiin tarpeisiin perustuvia vaikuttavia ratkaisuja. Alueelliset toimenpiteet luovat edellytyksiä elinvoimalle sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille, millä vaikutetaan myös korjaavien sote- ja työllisyyspalveluiden tarpeeseen.

Maakuntajohtajien mielestä Suomen aluetason hallinnon hajanaisuus vaikeuttaa tuloksellista alueiden kehittämisen toimeenpanoa, minkä vuoksi esitämme tulevaan hallitusohjelmaan seuraavia toimenpiteitä asian korjaamiseksi:

  1. Aluelähtöisen kehittämisen toimenpiteiden ja resurssien kohdentaminen vaatii paikallistuntemusta ja kiinnittymistä alueiden omiin tavoitteisiin. Maakuntien aluekehitystyön resursseja ja organisointia tulee vahvistaa turvaamalla valtion rahoituksessa riittävät kansalliset ja EU-pohjaiset alue-, yritys-, innovaatio-, työvoima-, osaamis-, maaseutu- ja kaupunkipoliittiset määrärahat sekä yhtenäistämällä näiden rahoitusinstrumenttien toimeenpanoa aluetasolla. Rakennerahasto- ja muiden EU-ohjelmien välittäviksi viranomaisiksi tulee määritellä 18 maakunnan liittoa, jotka yhteistyössä ELY-keskusten kanssa tekevät ohjelmarahoitukseen perustuvat rahoituspäätökset. Rakennerahasto- ja aluekehityslainsäädäntöä koskeva uudistus on tältä osin välttämätön.
  2. Aluekehityslainsäädäntöä uudistettaessa tulee valtioneuvoston ja maakuntien välinen pysyvä vuorovaikutus (aluekehityskeskustelut) ottaa käyttöön ilmiöpohjaisen ja poikkihallinnollisen (ratkaisukeskeisen) toimintamallin vahvistamiseksi. Toimintamalli tulee ottaa käyttöön jo nykyisen lainsäädännön aikana hyödyntäen päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa n yhteydessä kehitettyä käytäntöä.
  3. Aluekehityslainsäädännön toimialaa tulee laajentaa poikkihallinnolliseksi ja maakunnan liittojen suunnittelutehtävää laajentaa (maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan, maakuntaohjelman, aluekehitysohjelmien ja maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien lisäksi) koskemaan alueellisia ilmasto- ja ympäristöstrategioita, joissa tulee poikkihallinnollisesti yhteen sovittaa ilmastoon ja ympäristön tilaan vaikuttavia kehittämis-, suojelu- ja muita toimenpiteitä.
  4. Alueiden käytön suunnittelussa tulee säilyttää maakuntakaavan ohjausvaikutus ja nykymuotoinen oikeusvaikutteisuus maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettaessa.
  5. Päättyneen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyön tuloksia tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti tulevalla hallituskaudella; erityisen tärkeää on ylläpitää maakuntatasolla maakuntien liittojen, ELY-keskusten (ml TE-toimistot) ja kuntien yhteistyötä aluekehittämistä koskevien ohjelmien valmistelun, toimeenpanon ja seurannan sekä kehityksen ennakoinnin osalta.
  6. Valtion hallintoon ei tule tehdä sektorikohtaisia erillisratkaisuja, jotka heikentävät alueellista toiminta- ja päätösvaltaa
  7. Valtion, maakuntien liittojen ja kuntien sekä yksityisten toimijoiden välisiä yhteistyökokeiluja tulee mahdollistaa ja edistää vapaaehtoisuuden pohjalta ja selvittää niille myös uusia rahoitusmalleja.

 

maakuntajohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan liitto

vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto

maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon liitto

maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, Hämeen liitto

maakuntajohtaja Pentti Malinen, Kainuun liitto

maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen, Keski-Pohjanmaan liitto

maakuntajohtaja Tapani Mattila, Keski-Suomen liitto

maakuntajohtaja Jaakko Mikkola, Kymenlaakson liitto

maakuntajohtaja Mika Riipi, Lapin liitto

maakuntajohtaja Esa Halme, Pirkanmaan liitto

maakuntajohtaja Kaj Suomela, Pohjanmaan liitto

maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan liitto

maakuntajohtaja Pauli Harju, Pohjois-Pohjanmaan liitto

maakuntajohtaja Marko Korhonen, Pohjois-Savon liitto

maakuntajohtaja Laura Leppänen, Päijät-Hämeen liitto

maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

maakuntajohtaja Ossi Savolainen, Uudenmaan liitto

maakuntajohtaja Kari Häkämies, Varsinais-Suomen liitto

Johanna Viita

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Viita
Kehityspäällikkö, maakunta-asiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2521
Kännykkä
+358 40 753 0630
Vastuualueet
  • Maakuntien edunvalvonta
  • maakuntajohtajien kuukausikokoukset
  • maakuntien liittojen puheenjohtajien kokoukset
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Alueet ja elinkeinot