Miten väestönmuutos vaikuttaa oman kuntasi kustannuksiin? Väestönmuutos on uhka, mutta myös mahdollisuus

Väestön ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat suoraan kuntien kustannuksiin, koska kuntalainen hyötyy kunnan tarjoamista palveluista eri ikäisenä eri tavoin.

Kun kuntapalvelujen käyttäjiä tarkastellaan ikäryhmittäin, huomataan, että kuntapalveluja käytetään eniten alle 18-vuotiaana sekä yli 65-vuotiaana.

Alaikäisenä käytetään monia kuntapalveluja kuten osallistutaan varhaiskasvatukseen ja käydään peruskoulua. Yli 65-vuotiaat puolestaan käyttävät paitsi vanhustenhuollon palveluja, myös enemmän terveydenhuollon palveluja kuin muut ikäryhmät.

kustannukset eri ikäisenä

Uusimman väestöennusteen mukaan Suomen väestö kasvaa vuoteen 2030 asti, minkä jälkeen väestön määrä kääntyy laskuun. Vuonna 2040 väestön määrä palaa jo kuluvan vuoden tasolle. Tällä aikavälillä väestön ikärakenne kuitenkin muuttuu paljon, sillä huoltosuhde heikkenee kaiken kokoisissa kunnissa.

Kunnille väestöennuste povaa helpotusta alaikäisten palveluiden kustannuksiin, kunhan palveluita pystytään sopeuttamaan sitä mukaa kun palvelujen tarve vähenee. Sitä vastoin ikäihmisten palveluiden kokonaiskuluihin näyttävät lisääntyvän lähes 60 prosenttia. Se tarkoittaa koko maan tasolla jopa 7 miljardin euron lisäkulua vuoteen 2040 mennessä.

Kun tilannetta tarkastellaan kuntatalouden kokonaisuuden tasolla, on selvää, että palvelutarpeen alenemisesta vapautuvat resurssit eivät kata lisääntyvän palvelutarpeen lisäkuluja.

Väestönmuutos on uhka, mutta myös mahdollisuus

Ennusteen mukaan alle 18-vuotiaiden määrä laskee suurimmassa osassa kuntia, kun taas ikäihmisten määrä kasvaa. Tämä kasaa muutospaineita kuntien palveluverkolle.

Kustannusten näkökulmasta väestörakenteen muutos on uhka, mutta myös mahdollisuus. Vaikka ikäihmisten palvelutarve aiheuttaa menopaineita, vapautuu alaikäisten palveluista resursseja vähenevien ikäluokkien suhteessa. Kysymys kuulukin: miten hyvin pienenevien ikäluokkien resursseja pystytään kohdentamaan uudestaan?

Asiaa voidaan tarkastella myös talouden tasapainon näkökulmasta. Tällöin tilanne näyttäytyy eri tavoin kasvukunnissa ja väestötappiokunnissa.

Väestöltään voimakkaasti kasvavissa kunnissa kustannuksiin kohdistuu kasvupainetta ikäluokasta riippumatta. Kasvavien kulujen tasapainoksi myös tuottojen tulee kasvaa. Tasapainon osalta merkitystä on myös sillä, paljonko uudet asukkaat tuovat tuloja kuntaan.

Vähenevän väestön kunnilla kokonaismenoihin ei välttämättä kohdistu suurta kasvupainetta. Talouden tasapaino on silti vaikeuksissa, jos väestö ikääntyy ja työikäisten osuus pienenee. Tämä näkyy asukaskohtaisten käyttökulujen kasvupaineena. Tasapainon näkökulmasta asukaskohtaisten tulojen tulisi myös kasvaa, jotta talous ei muutu alijäämäiseksi.

eri-ikäisten kustannukset nyt ja tulevaisuudessa koko Suomi

 

Ikärakenteen muutos voi kasvattaa kuluja rajusti: Katso oman kuntasi tilanne

Oheinen Kuntaliiton laskelma kuvaa väestömuutoksen vaikutusta kuntien käyttökustannuksiin kuntakohtaisesti. Laskelma perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä kuntien ikäryhmäkohtaisiin kustannuksiin.

Kuvio kuvaa väestö- ja ikärakenteen muutoksen laskennallista vaikutusta ikäryhmäkohtaisiin käyttökustannuksiin vuosina 2019, 2030 ja 2040. Ikäryhmäkohtaisten kulujen alentuminen kuvaa vähenevän palvelutarpeen sopeutumismahdollisuutta. Vastaavasti kulujen kasvu tarkoittaa, että kustannuksiin sisältyy tulevaisuudessa lisääntyvän palvelutarpeen kasvupainetta. Tulokset ovat laskennallisia ja todellinen kehitys riippuu siitä, miten haasteisiin pystytään vastaamaan.

Laskelman oletukset:

  • Oheinen Kuntaliiton laskelma kuvaa väestömuutoksen vaikutusta kuntien käyttökustannuksiin kuntakohtaisesti.
  • Laskelma perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen sekä kuntien ikäryhmäkohtaisiin kustannuksiin.
  • Laskelma kuvaa ainoastaan väestömuutoksen aiheuttamaa vaikutusta, se ei huomioi mitään muita muutoksia kuten hintatason muutosta, muutoksia palveluiden järjestämistavoissa tai tehokkuudessa. Laskelma perustuu vuoden 2018 mukaiseen kuntakohtaiseen kustannustasoon.
  • Kustannustietoihin on laskelmassa sisällytetty kuntien bruttokäyttökustannukset, joista on poistettu kuntien väliset erät.
  • Mallissa ei ole huomioitu kuntien tehtäviä, jotka eivät ole sidoksissa väestön tai ikärakenteen muutokseen, malli kattaa noin 90 % kuntien käyttökustannuksista.
  • Käyttökustannuksiin sisältyvät juoksevat kulut kuten palkat ja ostot, kiinteistökulut, avustuskulut, poistot sekä vyörytyskulut. Laskelma kuvaa edellä mainittujen käyttökustannusten muutosta ja se ei ota kantaa siihen millä palvelut jatkossa rahoitetaan.
  • Ahvenanmaan kunnat eivät ole vertailukelpoisia Manner-Suomen kuntien kanssa.

Tiedot: Tilastokeskus ja Kuntaliitto

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme