Päätöstoimivalta väestönsuojien rakentamista koskevissa vapautuksissa ja helpotuksissa

Päätöstoimivalta väestönsuojien rakentamista koskevissa vapautuksissa ja helpotuksissa 1.1.2019 alkaen rakennusluvan myöntävällä viranomaisella

Pelastuslakiin tehtyjen väestönsuojarakentamista koskevien muutosten tavoitteena on sujuvoittaa väestönsuojarakentamiseen liittyvää poikkeuslupakäsittelyä ja alentaa väestönsuojarakentamisesta johtuvia kustannuksia.

Tavoitteena on, että vapautusten ja helpotusten myöntämisen siirtäminen aluehallintovirastoilta ja sisäministeriöltä päätettäväksi rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle tehostaa eri helpotusmuotojen kokonaisvaltaista käyttöä ja parantaa aluekohtaisten yhteissuojien käyttömahdollisuuksia. Päätöksenteko tapahtuu myös lähempänä rakentajia ja hakijan näkökulmasta on selkeämpää, kun poikkeuksista ja helpotuksista päättää rakennusluvan myöntävä viranomainen.

Päätöstoimivalta väestönsuojia koskevissa vapautuksissa ja helpotuksissa

Pelastuslakiin on tehty 1.1.2019 voimaan tullut muutos, jonka perusteella jatkossa väestönsuojien rakentamiseen liittyvistä helpotuksista ja vapautuksista päättää rakennusluvan myöntävä viranomainen. Ennen lakimuutosta päätöstoimivalta oli jaettu rakennusluvan myöntävän viranomaisen, aluehallintoviraston ja sisäministeriön kesken.

Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi pelastuslain 75 § 1 momentin nojalla pelastusviranomaista kuultuaan yksittäistapauksessa myöntää vapautuksen laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta, jos väestönsuojan rakentamisesta aiheutuu tavanomaista huomattavasti korkeampia rakentamiskustannuksia suhteessa asianomaisen rakennuksen rakentamiskustannuksiin tai väestönsuojan rakentaminen ilman suuria teknisiä vaikeuksia ei käy päinsä. Vapautuksen perusteisiin ei ole tehty muutoksia, minkä vuoksi lain esitöissä todetaan erikseen, ettei toimivallan siirrolla ole tarkoitus muuttaa aluehallintoviraston soveltamaa ratkaisukäytäntöä kustannusten osalta tai muutenkaan laajentaa tämän vapautusperusteen käyttöä. Vapautuksen myöntäminen edellyttää siten edelleen, että väestönsuojan kustannukset olisivat yli 4 % rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan rakennettavan rakennuksen kustannuksia ja väestönsuojan kustannuksia yhteensä. Aiemman ratkaisukäytännön mukaan teollisuus- ja varastorakennuksiin (ja rajoitetummin myös asuinrakennuksiin) on myönnetty vapautuksia silloin, kun väestönsuojan rakentamiskustannukset ovat yli 6 % rakentamisen kokonaiskustannuksista. Teknisesti väestönsuoja olisi käytännössä mahdotonta rakentaa esimerkiksi asuntolaivan yhteyteen. Vapautus myönnettäisiin nykyisestä poiketen aina pysyvästi. Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan uutta 71 §:n 1 momentin säännöstä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta uudisrakentamisen yhteydessä sovelletaan sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu jo ennen tämän lain voimaantuloa (1.1.2019) sen jälkeen, kun laki on vahvistettu (28.12.2018), jos se johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin.

Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi pelastuslain 75 § 3 momentin nojalla pelastusviranomaista kuultuaan myöntää vapautuksen myös väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos alueella on pelastusviranomaisen arvion mukaan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin. Lain esitöiden mukaan alueen määrittely on aiemman soveltamiskäytännön mukaisesti tapauskohtaista. Pykälässä on tarkoitettu käytännössä alueella kunnan osaa. Määrittelyn tulee aina perustua pelastusviranomaisen arvioon siitä, että väestönsuojien rakentamisesta vapauttaminen ei heikennä väestön suojaustasoa. Edellytykseksi on sen vuoksi säädetty, että alueella on pelastusviranomaisen arvion mukaan ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin.

Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi perustellusta syystä myöntää myös poikkeuksen väestönsuojaa koskevista teknisistä vaatimuksista tai koko- ja sijaintivaatimuksesta, kuten ennen lakimuutostakin. Niin ikään 1.1.2019 voimaan tuli väestönsuojista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n 1 momentin muutos, jonka mukaan väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 500 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Asetusmuutokseen liittyvän siirtymäsäännöksen mukaan uutta 3 §:n 1 momentin säännöstä väestönsuojan sijoittamisesta sovelletaan sellaiseenkin rakennushankkeeseen, johon rakennuslupa on haettu ennen asetuksen voimaantuloa (1.1.2019) sen jälkeen, kun asetus on vahvistettu (28.12.2018), jos se johtaa rakennuksen omistajan kannalta lievempiin väestönsuojan rakentamista koskeviin vaatimuksiin.

Keskeisenä menettelyn osana helpotuksissa ja vapautuksissa on pelastusviranomaisen kuuleminen, jota laki nimenomaisesti edellyttää. Rakennusluvan myöntävän viranomaisen pelastuslain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään (pelastuslaki 104 § 4 momentti).

Väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen rajauksia ja joustoa

Samalla myös väestönsuojanrakentamisvelvollisuutta rajattiin. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei muutoksen jälkeen koske maakäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettua tilapäistä rakennusta tai määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta eikä muuta sellaista rakennusta, jonka väestönsuojan rakennuskustannukset olisivat erityisen korkeat suhteessa koko rakennuksen rakentamiskustannuksiin. Lain esitöiden mukaan pykälässä mainittuja kevyesti rakennettuja rakennustyyppejä olisivat esimerkiksi lämmittämättömät urheilun harjoitusrakennukset, varastorakennukset, ratsastusmaneesit sekä peltirakenteiset hallit.  Vapautus käytännössä kohdistuu rakennustyyppeihin, joiden rakentamiskustannukset jäävät yleensä muuta rakentamista alemmiksi, jolloin väestönsuojan rakentamiskustannukset suhteessa koko rakennuksen rakentamiskustannuksiin nousevat muuta rakentamista korkeammaksi. Käytännössä rakennukset ovat sellaisia, joille on voitu yksittäistapauksessa myöntää vapautus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta aiemman lainsäädännön nojalla.

Jatkossa rakennusluvan myöntävä viranomainen voi sallia yhteisen väestönsuojan rakennettavaksi myöhemminkin, kuin viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia. Perusteltuna syynä lakimuutoksen esitöiden mukaan voitaisiin pitää sitä, että rakennushanke ja siihen kuuluva yhteinen väestönsuoja valmistuu suunnitelmien mukaan myöhemmin kuin viiden vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta. Ensimmäisen rakennuksen rakennuslupaan olisi myös tässä tapauksessa liitettävä myöhemmin rakennettavien rakennusten rakennussuunnitelmat ja suunnitelma yhteisen väestönsuojan sijainnista.

Lisätietoa:

Minna Mättö

Etunimi
Minna
Sukunimi
Mättö
lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2037
Kännykkä
+358 50 308 1487
Vastuualueet
  • maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö
  • yhdyskuntatekniikkaan liittyvä lainsäädäntö
  • luonnonsuojelulainsäädäntö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö
tags