Väestökehitys haastaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisen

Väestörakenteen muutoksen haasteita paneelissa pohtivat  johtaja Anni Miettunen Opetushallituksesta (oik.), rehtori Aino Salo Kurikan lukiosta, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, johtava rehtori Maria Taipale Raision seudun koulutuskuntayhtymästä ja Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila. Puheenjohtajana toimi johtaja Terhi Päivärinta Kuntaliitosta.

Ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjät, kunnat ja maakuntien aluekehittäjät kokoontuivat tiistaina 9. huhtikuuta Kuntaliiton Maakuntafoorumiin, jonka teemana oli toisen asteen koulutus ikäluokkien pienentyessä. Yli 150 osallistujalla oli yhteinen huoli: kuinka jatkossa pystytään huolehtimaan laadukkaan koulutuksen saavutettavuudesta.

Ikäluokkien pieneneminen lisää tarvetta tiivistää koulutuksen järjestäjien alueellista yhteistyötä. Maakuntafoorumissa peräänkuulutettiin koulutuksen järjestäjien yhteistyötä keskinäisen kilpailun asemasta. Lukiokoulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö mahdollistaa lukiokoulutuksen saavutettavuuden vähintään seutukunnallisesti ikäluokkien pienentyessäkin.

Maakuntafoorumi painotti myös eri koulutusmuotojen välistä alueellista yhteistyötä. Tällöin on kyse ainakin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, mutta myös vapaan sivistystyön, perusopetuksen ja korkea-asteen koulutuksen yhteistyöstä alueellisesti.        

- Ammatillista koulutusta on viime vuosina kehitetty voimakkaasti. Ammatillinen koulutus on keskittynyt yhä voimakkaammin maakuntakeskuksiin, Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela toteaa.

- Ammatillisen koulutuksen uudistus avaa kuitenkin uusia mahdollisuuksia ammatillisten tutkintojen tai sen osien järjestämiseksi myös paikkakunnilla, joissa ei ole ammatillisen koulutuksen toimipistettä. Yhteistyö esimerkiksi paikallisen lukion ja alueen työelämän kanssa mahdollistaa ammatin opiskelun lähempänä kotia. Erityisesti työpaikalla tapahtuva oppiminen, koulutus- tai oppisopimuksen kautta, luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Näin alueen työelämä voi myös saada tarpeitaan vastaavaa osaavaa työvoimaa, Kallio-Savela sanoo.

Myös lukiokoulutuksessa on parhaillaan menossa useita kehittämistoimia aina lukiolain ja opetussuunnitelman uusimisesta alkaen. Nämä toimet ovat kuitenkin vasta alkua, sillä todellinen muutosvoima ikäluokkien pienentyessä on vasta tulossa.

- Sekä pienten lukioiden että suurten lukioiden osuudet ovat kasvaneet viime vuosina. Kunnat ovat sopeuttaneet valtion rahoitusleikkauksia yhdistämällä lukioitaan harvemmiksi yksiköiksi. Pian se tie alkaa olla kuljettu. Mikäli lähekkäin olevat lukiot kilpailevat pienenevistä ikäluokista, koulutuksen saavutettavuus voi heikentyä hallitsemattomasti. Hienoa, että koulutuksen järjestäjät tunnistavat nyt yhteistyön tarpeen, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri toteaa.     

Suomen väestörakenne on nimittäin muuttumassa rajusti. Viime vuonna syntyi 20 prosenttia vähemmän lapsia verrattuna tänä vuonna toisen asteen, ammatillisen- tai lukiokoulutuksen, aloittaneeseen ikäluokkaan.  

Valtakunnallisesti perusopetuksen päättävä ikäluokka kasvaa lähivuosina. Tämän jälkeen ikäluokan koko laskee nopeasti. Valtakunnalliset luvut sisältävät kuitenkin vain osan totuudesta, sillä koulutuspalvelut ovat pääosin alueellisia ja paikallisia palveluja. Monella alueella lukio- tai ammatilliseen koulutukseen tulevat ikäluokat ovat pienentyneet jo useita vuosia. Koulutuksen järjestäjien yhteistyön tarve onkin akuutti.

Foorumin tallenne ja esitykset löytyvät Kuntaliitton kotisivuilta.