Jätelakiehdotus lausuttavana - kunnat keskeisiä toimijoita kierrätyksen lisäämisessä

Uuden jätelakiehdotuksen mukaan kaikkien taajamien monissa kiinteistöissä tulee lisätä jätteiden erilliskeräystä huomattavasti lähivuosien aikana. Muun muassa biojätteen sekä pakkausjätteiden erilliskeräysvelvoitteita ehdotetaan kirjattavaksi lakiin. EU:n jätedirektiivien tavoitteet ovat niin vaativia, ettei vanhoilla toimintatavoilla voida enää jatkaa.

Ympäristöministeriö on lähettänyt pitkään odotetun luonnoksen hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta lausunnoille. Jätelain muuttaminen on tarpeen EU:ssa hyväksyttyjen uusien jätealan säädösten täytäntöön panemiseksi. Tarkoitus on käsitellä lakiehdotus eduskunnassa syksyn aikana ja saattaa muutokset voimaan vuoden 2021 alusta lukien usein siirtymäajoin varustettuna.

Useita kuntien toimintaan vaikuttavia muutoksia

Jätelain useisiin pykäliin ehdotetaan muutoksia, joista moni koskee kuntia ja niiden jätehuoltoa.

- Muutosten myötä kunnan rooli keskeisenä kierrätyksen lisäämiseen vaikuttavana tahona korostuu. Lakiehdotus antaa kunnalle mahdollisuuden ottaa käyttöön monipuolisen valikoiman kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoja, sanoo erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Keskeisimmät ehdotetut muutokset voidaan jakaa kolmeen merkittävimpään osakokonaisuuteen, jotka ovat kierrätykseen kerättävien jätteiden (biojäte, pienmetalli, lasi-, kartonki- ja muovipakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden minimitason säätäminen jäteasetuksella, kiinteiden yhdyskuntajätteiden jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopuminen ja kunnille ja pakkausten tuottajille säädettävä velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa.

- Erilliskeräysvelvoitteet on tähän mennessä säädetty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä aluekohtaisesta, mutta jatkossa esitetään, että tietyt kaikkia toimijoita koskevat minimivaatimukset kirjataan jäteasetukseen. Perustellusta syystä kuntien jätehuoltomääräyksissä voidaan kuitenkin jäteasetuksen velvoitteesta poiketa joko löyhempään tai tiukempaan suuntaan, kertoo Innala.

Erilliskeräysvelvoitteet koskevat arviolta vuoden 2023 alusta lukien kaikissa taajamissa sijaitsevia asuinkiinteistöjä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. Vastaavasti kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hallinto- ja palvelutoiminnan sekä elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätteiden erilliskeräys tulisi järjestää jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä viimeistään vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Muita kuin asuinkiinteistöjä koskevat velvoiterajat on määritelty jätelajikohtaisina viikoittaisina kilomäärinä. Muiden kuin asuinkiinteistöjen jätteistä kunnan jätehuoltovastuulle kuuluu vain kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan jätteet, mutta kunnissa on hyvä tiedostaa myös yrityksiin kohdistuvat velvoitteet valvonnan kannalta.

Edellisten lisäksi asumisen biojätteen erilliskeräysvaatimus kiristyy kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta koskemaan jokaista asuinkiinteistöä, myös omakotitaloja, yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kotikompostointi voi kuitenkin korvata erilliskeräyksen.

Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi kunnista noin puolia

Lakiehdotuksessa esitetään jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luopumista kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta kahdessa vuodessa ja sekajätteiden osalta viidessä vuodessa. Saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksessa kaksoisjärjestelmän ehdotetaan säilyvän.

Kuljetusjärjestelmän muutos koskisi jossakin muodossa noin puolia Suomen kunnista, mutta asukasluvussa mitattuna noin 35 % väestöstä. Kuljetusjärjestelmän muutosta on pidetty edellytyksenä pakkaustuottajien ja kuntien yhteistoiminnalle. Lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä jätteenkuljetuksen julkisten hankintojen toteuttamiseksi siten, että markkinavuoropuhelua alan toimijoiden kanssa lisätään merkittävästi. Uusia säännöksiä on lisätty myös kilpailutusten toteuttamiseksi siten, että erityisesti pk-sektorin yritykset huomioidaan tarjouskilpailujen ehdoissa. On kuntienkin etu, että tarjoajajoukko on mahdollisimman monipuolinen.

Koska lain valmistelun sovittuna reunaehtona oli, ettei jätehuollon järjestämisvastuita muuteta tässä yhteydessä, valmistelussa päädyttiin esittämään kunnille ja pakkausten tuottajille säädettäväksi velvoite järjestää pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa. Se tarkoittaisi, että kunnat vastaisivat asuinkiinteistöjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisestä erilliskeräyksestä ja pakkausten tuottajat aluekeräyksestä, vastaanottoterminaaleista sekä kaikkien pakkausjätteiden käsittelystä. Mallissa pakkausten tuottajat vastaisivat 80 % koko pakkausjätehuollon kustannuksista, mikä tarkoittaisi, että pakkausten tuottajat maksaisivat kunnille keräyksestä yhdessä sovittavan korvauksen, jonka kunnat ottaisivat huomioon asukkaiden jätemaksuja alentavana tekijänä.

Lausuntoja pyydetään 2.6.2020 mennessä. Ympäristöministeriön lausuntopyyntö ja asiakirjat löytyvät kokonaisuudessaan Lausuntopalvelu.fi:stä.

Tagit
Tuulia Innala

Etunimi
Tuulia
Sukunimi
Innala
erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2565
Kännykkä
+358 40 572 2120
Vastuualueet
  • Jätehuolto
  • Vesihuolto
  • Hulevesien hallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka