Kunnat avaintoimijoita vesihuollossa myös tulevaisuudessa - järjestämisvastuun tulee säilyä kunnilla

Kunnat ovat Suomessa merkittävin yhdyskuntien vesihuoltopalvelujen tuottaja. Meillä on kansainvälisesti tunnustettu juotavan hyvä talousvesi sekä kehittynyt jätevesien viemäröinti ja puhdistus. Hyvien vesihuoltopalvelujen varmistaminen myös tulevaisuudessa vaatii uusia toimintatapoja. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vesihuollon järjestämisvastuu säilyy kunnalla eikä kuntien omistajuuteen perustuvaa määräysvaltaa vesihuoltolaitoksissa luovuteta yksityiselle sektorille.

- Julkisyhteisöjen tai asiakkaiden omistamalla vesihuollolla on Suomessa vankka kansalaisten ja elinkeinoelämän tuki. Vesihuolto liittyy kiinteästi kunnan strategiseen kehittämiseen, joten kunnan järjestämisvastuu on luontevaa, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale.

Yhteistyötä vesihuollossa vahvistettava

Vesihuollon voimavaroja ja osaamista on välttämätöntä koota eri seuduilla hyväksi harkituilla, eri tasoisilla yhteistyömuodoilla. On tärkeää löytää laitosten hallintoelimiin päteviä vesihuollon kehittämisestä kiinnostuneita päättäjiä, jotka sitoutuvat vastuulliseen omistajuuteen. Sen ominaispiirteitä ovat selkeästi roolitettu omistajaohjaus, omaisuudenhallinnan kokonaisuuden hahmottaminen sekä kehitysmyönteisyys.

Kuntaliiton mukaan tärkeä toimenpide rakennemuutoksen edistämisessä olisi valtion tuki vesihuoltolaitosten yhdistymis- ja yhteistyöselvityksille sekä suora investointituki tekniseen kehitykseen (kuten palvelujen ja prosessien digitalisointi) erityisesti tilanteissa, joissa pienten vesihuoltolaitosten yhdistymisestä on päätetty.

Vesihuollon organisointitapa on kunnan valinta

Kunnalla on itsehallinnollisen asemansa vuoksi vapaus valita järjestämisvastuullaan olevan tehtävän organisointitapa. Tämän periaatteen tulee jatkossakin koskea myös kunnan omistamaa vesihuoltolaitosta.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vesihuoltolaitoksen omistajalla on mahdollisuus saada liiketoiminnasta kohtuullista tuottoa. Olisi tarpeen selvittää, miten määriteltäisiin vesihuoltolaitostoiminnan kohtuullinen tuotto laajasti hyväksyttävissä olevalla tavalla.

Vesihuoltopalvelujen tarjoaminen asiakasomisteisten osuuskuntien avulla tulee olla mahdollista tulevaisuudessakin.

Kunnan on tulevaisuudessa yhä paremmin huolehdittava siitä, että uusia osuuskuntia perustettaessa päätökset perustuvat luotettaviin ennakkotietoihin keskitetyn vesihuollon todellisen tarpeen laajuudesta ja osuuskunnan kykyyn vastata vesihuollosta pitkäjänteisesti. Lähtökohtana ei pidä olla ajatus toiminnan siirtämisestä myöhemmin kunnan vesihuoltolaitokselle.

Verkostoon liittämisvelvollisuus ja hulevesien viemäröinnin sääntely kaipaavat tarkistamista

Kiinteistön velvollisuutta liittyä vesihuoltolaitoksen verkostoon kevennettiin taajamien ulkopuolisilla toiminta-alueilla vuodesta 2014 alkaen. Tämä sääntely ei ole ollut voimassa olevassa lainsäädännössä enää selkeä eikä tasapuolinen sen jälkeen, kun haja-asutuksen jätevesiasetusta muutettiin vuonna 2017. Kuntaliiton mielestä on välttämätöntä täsmentää vesihuoltolain säännöksiä, jotka koskevat kiinteistön liittämisoikeuksia ja -velvollisuuksia taajaman ulkopuolella.

Viimeisimmässä vesihuoltolain uudistuksessa 2014 hulevesien hallinnan sääntely siirrettiin maankäyttö- ja rakennuslakiin hulevesien viemäröintiä lukuun ottamatta. Uudessa tilanteessa kunnat ovat kohdanneet monia käytännön haasteita lakien soveltamisessa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että vesihuoltolakia uudistettaessa tarkastellaan rajapinnat maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä selvitetään mahdollisuutta tarjota kaikissa organisointimalleissa asiakkaalle hulevesien hallintaan liittyvät palvelut yhden luukun (ja yhden julkisoikeudellisen maksun) periaatteen mukaisesti.

Lisätietoja:

Paavo Taipale, yhdyskuntatekniikan päällikkö, p. 050 380 8368, paavo.taipale(a)kuntaliitto.fi

Tagit