Miten huomioida saavutettavuus kuntien videoissa?

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta eli niin kutsuttu digipalvelulaki (306/2019) velvoittaa kuntia tekemään verkkosivustoista ja mobiilisovelluksista saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Laki koskee suurinta osaa verkkosivustojen ja sovellusten toiminnoista ja sisällöistä. Esimerkkinä näistä ovat videot, jotka on tallennettu tai upotettu sivustolle tai sovellukseen. Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös sosiaalisen median kanavissa, kuten organisaation YouTube-kanavassa, julkaistuja videoita.

Digipalvelulailla pyritään muun muassa parantamaan yhteiskunnan erityisryhmien edellytyksiä selvitä omatoimisesti julkisen sektorin digitaalisten palvelujen käytöstä.

Digipalvelulaki tuli voimaan 1.4.2019. Videoiden osalta laissa on siirtymäsäännös.

Verkkosivustoilla julkaistavien videoiden tulee olla saavutettavia 23.9.2020 lähtien.  Mobiilisovelluksissa julkaistujen videoiden pitää olla saavutettavuusvaatimusten mukaisia 23.6.2021 alkaen.

Käytännössä videoiden saavutettavuus tarkoittaa lähinnä videoiden tekstittämistä. Lain pääsäännön mukaan videot, jotka jäävät tallenteiksi kunnan verkkosivuille, on tekstitettävä. Tämä sääntö pätee riippumatta videon pituudesta tai sisällöstä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten noudattamista.

Videoiden saavutettavuusvaatimukset

Verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimukset tulevat WCAG -ohjeistuksesta. WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines (suomeksi Verkkosisällön saavutettavuusohjeet) on kansainvälinen ohjeistus verkkosisältöjen saavutettavuudesta.

Digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan WCAG-ohjeistuksen uusimman version eli WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteerejä. Virallinen suomennos WCAG 2.1 -kriteereistä löytyy World Wide Web -konsortion (W3C) verkkosivustolla: https://www.w3.org/Translations/WCAG21-fi/.

Videoiden saavutettavuusvaatimukset on kuvattu valvontaviranomaisen verkkosivustolla saavutettavuusvaatimukset.fi. Kriteereistä ja niihin liittyvistä poikkeuksista voi lukea lisää myös Kehitysvammaliiton ylläpitämältä Papunetin saavutettavuus-sivustolta. Alla asia tiivistettynä.

WCAG 2.1 -ohjeistuksessa on monta ohjetta ja onnistumiskriteeriä, jotka ohjaavat videoiden saavutettavuuteen. Ohjeen kohdan 1.2 Aikasidonnainen media (aikasidonnainen media = ääni, videokuva tai näiden yhdistelmä) alla on useampi kriteeri videoiden saavutettavuudesta. Näistä vaatimuksista keskeisimmät ovat tekstitys ja kuvailutulkkaus.

Tekstitys

Videossa, jossa on sekä ääntä ja kuvaa, pitää lähtökohtaisesti olla tekstitys. Tekstityksen pitäisi kattaa paitsi videon puhe, myös muut olennaiset äänet kuten taustalla kuuluva ovikello. Tekstityksessä pitää myös kertoa, kuka puhujista on äänessä, jos videolla esiintyy useampia henkilöitä eikä kuvasta käy ilmi, kuka puhuu.

Poikkeuksena tekstitysvaatimuksesta ovat suorat verkkolähetykset, joita ei tarvitse tekstittää. Videota ei myöskään tarvitse tekstittää, jos video on niin sanottu tekstin mediavastine ja on sellaiseksi selvästi merkitty. Esimerkiksi verkkosivulla oleva ohjeteksti voisi olla esitetty myös videona tekstin välittömässä yhteydessä. Tällainen video on ohjetekstin mediavastine.

Videon sisällön täytyy joka tapauksessa vastata tekstiä mahdollisimman tarkasti, jotta se olisi katsottavissa tekstin mediavastineeksi. On myös tärkeää, että teksti ja sen mediavastineena toimiva video löytyvät helposti toistensa yhteydestä.

Kuvailutulkkaus

Ääniselite eli videon kuvasisällön kuvailu ääneen eli ns. kuvailutulkkaus. Jos sivuilla on video, jonka kaikki oleellinen tieto ei tule ilmi videon ääniraidasta, videolle pitää tehdä kuvaileva äänivastine. Äänivastineen pitäisi sisältää siis kaikki sellainen oleellinen tieto, jota ei videon omasta ääniraidasta saa selville.

Videosoittimet

Myös verkkosivustolla käytetyn videosoittimen täytyy olla saavutettavuusvaatimusten mukainen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että soittimen täytyy toimia myös näppäimistöllä ja ruudunlukuohjelmilla ja painikkeiden tummuuskontrastien on oltava riittävän suuret.

Missä vaiheessa videoiden tulee olla saavutettavia?

Digipalvelulain pääsäännön mukaan verkkosivustojen tietosisältöjen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset heti kun tietosisältö on palvelun käyttäjien saatavilla.

Tästä pääsäännöstä on ns. aikasidonnaiselle medialle, kuten videoille, poikkeussääntö. Videot pitää tehdä saavutettaviksi viimeistään kahden viikon kuluessa julkaisusta. Jos kyse on tallennetun suoran lähetyksen uudelleen julkaisusta lähetyksen jälkeen, saavutettavuusvaatimusten tulee täyttyä kahden viikon kuluessa suorasta lähetyksestä.

Jos tallennetun media-aineiston sisältö käsittelee yleisön terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä olennaisia tietoja, nämä aineistot tulee asettaa etusijalle sisällön saavutettavuuden toteuttamiseksi.

Kuntien videot

Valtuustokokousten reaaliaikainen videointi verkossa ja verkkotallenteiden tarjoaminen laajentaa kuntalaisten mahdollisuuksia seurata päätöksentekoa ja hahmottaa päätösten taustoja. Päätöksenteon valmistelusta ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksista tulee viestiä saavutettavasti kaikissa valmistelun vaiheissa.

Saavutettavuus koskee kokoustallenteiden ohella esittelyvideoita, tapahtumatallenteita, haastatteluja, videoblogeja jne. Näiden tekstitykset voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa tai tekstitys voidaan tehdä ennen julkaisemista. Monessa tapauksessa tekstittäminen on tehokas tapa asian viestimiseksi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, jossa median seuraaja ei välttämättä käytä ääntä. Tekstitys on myös hyvä tapa tehdä videoista erikielisiä versioita.

Kunnalla oikeus vedota kohtuuttomaan rasitteeseen - valtuuston kokousvideot

Digipalvelulaissa annetaan mahdollisuus kohtuuttomaan rasitteeseen vetoamalla tilapäisesti ja etukäteen suunniteltuna poiketa saavutettavuusvaatimuksista. Etenkin pitkien valtuustokokousten videotallenteiden tekstittäminen tiukassa määräajassa kokouksen järjestämisestä voi muodostua pienemmälle kunnalle kohtuuttoman vaikeaksi ja jopa vaarantaa kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Kohtuutonta rasitetta voidaan käyttää vain osaan verkkosivustojen sisällöstä, kuten esimerkiksi valtuuston kokoustallenteisiin. Kohtuuttoman rasitteen käyttö tulee perustua tapauskohtaiseen kokonaisarviointiin. Arvioinnissa verrataan kunnalle aiheutuvat kustannukset ja hyödyt vammaisille henkilöille koituvaan hyötyyn.

Jos seuraus videoiden saavutettavuusvaatimusten täysimääräisestä toteuttamisesta johtaisi huononnukseen kokonaisuutena arvioiden, kohtuuton rasite on olemassa. Kunnalla on näyttövelvollisuus kohtuuttoman rasitteen käsillä olosta.

Kokonaisarvioinnissa tulee digipalvelulain mukaan ottaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

  1. Vammaisten henkilöiden tarpeet käyttää kyseisiä videoita
  • eri henkilöryhmien tulee pystyä osallistumaan täysivaltaisina jäseninä kunnan toimintaan
  • varsinkin vammaisten henkilöiden asioita koskevat videot
  1. Kunnan koko
  • kunnan asukasluku
  • erityisryhmiin kuuluvien määrä kunnassa
  1. Kunnan taloudellinen asema ja kunnan muut resurssit
  • kunnan talouden tunnusluvut ja ennusteet
  • henkilöstöresurssien määrä
  • henkilöstön osaaminen ja kouluttautumistarve ja siitä aiheutuvat kustannukset
  • olemassa olevat tietojärjestelmät ja niihin liittyvät suunnitelmat
  1. Kunnan toiminnan luonne ja laajuus
  • valtuustojen kokousvideoiden julkaiseminen verkossa on tärkeä osa avoimuusperiaatteen toteuttamisessa kunnassa. Kokousvideoita katselemalla kuntalaisilla on mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan
  • kokousvideoiden käyttötiheys ja käytön kesto
  • tarve nopeaan tiedottamiseen asioissa, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta ja terveyttä
  • kriisitiedottamisen tarve

Kohtuuttoman rasitteen perustetta voi käyttää vain tilapäisesti. Tilapäisyys riippuu yksittäisen kunnan tilanteesta, mutta se voi kestää esimerkiksi joitakin kuukausia. Kohtuutonta rasitetta ei voi käyttää silloin, jos hankitaan täysin uusi verkkopalvelu.

Miten edistää saavutettavuutta muilla keinoin tilanteissa, joissa kunnanvaltuuston kokousvideoiden tekstittäminen johtaa kohtuuttomuuteen kunnassa?

Lain tarkoitus ei ole heikentää viestintää. Verkkolähetyksiä ja -videoita ei ole syytä vähentää siksi, että niiden saattaminen saavutettaviksi on hyötyyn nähden kohtuutonta. Kuntaliitto kannustaa käyttämään monipuolisesti ja tehokkaasti nykyaikaisen viestinnän eri välineitä ja tarjoamaan kuntalaisille esimerkiksi mahdollisuuden seurata kunnanvaltuuston kokouksia verkon välityksellä ja jälkikäteen.

Erityisesti on muistettava vammaisten henkilöiden oikeudet silloin, kun käsiteltävänä on heidän elämäänsä suoraan vaikuttavia asioita. Näistä asioista pitää myös erikseen viestiä saavutettavalla tavalla kulloisellekin kohderyhmälle.

Digipalvelulain mukaan kenellä tahansa kuntalaisilla tai muulla videoiden käyttäjällä on myös oikeus saada sisältö tai palvelu saavutettavuusvaatimukset toteuttavassa muodossa tai muulla hänelle sopivalla tavalla, jos sisältö tai palvelu on oleellinen käyttäjän etujen, oikeuksien tai velvollisuuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Tällaisiin pyyntöihin liittyvät toimintatavat kannattaa suunnitella etukäteen.

Jos kunta ei tekstitä kunnanvaltuuston kokousten videoita voi kunta toimia seuraavasti:

Kunnanvaltuuston kokouksen pöytäkirjat nopeutetusti nettiin

Kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen voidaan kokouksen videotallenteen yhteydessä julkaista myös kokouksen pöytäkirja. Saavutettavuuden näkökulmasta julkaiseminen tulisi tapahtua mieluiten yhtäaikaisesti ja mahdollisimman pian kokouksen jälkeen, kuitenkin viimeistään 14 päivän sisällä kokouksesta.

Vaikka kuntalaki velvoittaa antamaan kunnanvaltuuston päätökset tiedoksi kuntalaisille julkaisemalla nimenomaan tarkastetut pöytäkirjat kunnan verkkosivuilla tulee muistaa, että myös tarkastamaton pöytäkirja voidaan julkaista verkossa jossain muussa tarkoituksessa. Tällaisen tarkoituksena voi olla toteuttaa kuntalain 29 §:n velvoitteita tiedottamisesta ja/tai digipalvelulain saavutettavuusvelvoitteita.

Pöytäkirjan suhteen tulee huomioida, että pöytäkirja tulee olla tarjolla saavutettavassa muodossa; esimerkiksi saavutettavaan muotoon toteutettuna liitetiedostona tai HTML-verkkosivuna. Kokouksen videotallenteen yhteydessä tulee olla helposti löydettävissä linkki pöytäkirjaan ja siihen liittyvään aineistoon, ja pöytäkirjasta tallenteeseen.

Tiedotteet ja uutiset

Lisäksi kunta voi halutessaan esimerkiksi tiedotteen tai uutisen muodossa korostaa ja kiteyttää valtuuston kokouksen kulkua ja tehtyjä päätöksiä. Vaikka nämä aineistot eivät ole saavutettavuuslain kannalta välttämättömiä, myös nämä aineistot tulee julkaista saavutettavassa muodossa kunnan verkkosivuilla.

Litterointi

Litteroinnissa puretaan tallennettua ääntä tekstimuotoon. Koska puhetta ei ajasteta videolle, on litterointi usein halvempaa kuin videon tekstittäminen.

Saavutettavuusselosteen täydentäminen

Kunnalla on velvollisuus ylläpitää saavutettavuusselostetta verkkosivustojen saavutettavuuden tilasta. Jos verkkosivuilla on videoita, joista puuttuu tekstitykset, pitää se kertoa perustelujen kanssa saavutettavuusselosteessa.

Lain mukaan kuntalaisella tai muulla palvelun käyttäjillä on oikeus pyytää kunnalta tarkennuksia kohtuuttoman rasitteen perusteluihin.

Lopuksi

Kuntaliitto suosittaa, että kunnat seuraavat teknistä ja hintakehitystä tekstitysten toteuttamiseksi. Automaattisen puheentunnistuksen laatutaso voi edellyttää vielä manuaalista korjailua, mutta taso kehittyy nopeasti. Automaattiseen puheentunnistukseen perustuvat tekstitykset voivat olla kustannuksiltaan jo siedettäviä, mutta usein ratkaisut tarvitsevat myös ihmisen läpikäymään tuotetun tekstin, jotta lopputulos on julkaisukelpoinen.

Manuaalista tekstitystä tarjoavien palveluntarjoajien laatu on jo julkaisukelpoinen ja toimitusajat muutamia päiviä, mutta hinnat vielä kohtuuttomia pitkien kokousten tekstittämiseksi.

Tagit
Mattias Lindroth

Mattias Lindroth

Erityisasiantuntija
Ruotsinkielisten asioiden yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2536, +358 50 337 6351
Vastuualueet
  • kuntien verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvä edunvalvonta, edistäminen ja neuvonta
  • digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittäminen ja edistäminen
  • kaksikielisyys ja kansalliskielet
  • Kuntaliiton ja Kommuntorgetin verkkopalveluiden kehittäminen
Palvelusähköposti-symboli
Vastuualueet

 
Palvelemme muun muassa kuntien hallintoon ja johtamisjärjestelmään, päätöksentekoon ja hallintomenettelyyn sekä julkisuuteen ja tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä.
 

Palvelemme kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä heidän tehtäviinsä liittyvissä asioissa. Suosittelemme käyttämään ensisijaisesti palvelusähköpostiamme.