Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen:

Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelmalle kasattu huimat odotukset – riittääkö 70 miljoonaa euroa kaikkien toiveiden täyttämiseen?

Sanna Lehtonen

Hallituksen sote-uudistuksen eteneminen on alkanut tiivistyä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman ympärille. Ohjelmalle on ladattu valtavat odotukset.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman 68-sivuisen hankeoppaan mukaan sillä parannetaan saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta, siirretään painotusta, varmistetaan monialaisuutta ja yhteen toimivuutta sekä hillitään kustannusten nousua mm. lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman avulla ja ikääntyneiden palveluja kehittämällä, ja tietysti palveluita tukevia digitaalisia palveluita uudistamalla. Eikä myöskään erityisryhmiä ole unohdettu: myös saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen puutteita ratkaistaan osana ohjelmaa.

Viimeksi tällä viikolla ministeri Krista Kiuru sitoi kansallisen mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman rahoituksen yhteen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kanssa. Näyttää siltä, että mitä enemmän Etelä-Suomessa tänä talvena sataa, sitä pidemmäksi tulee lista yksityiskohtaisista sosiaali- ja terveystoimen palveluista, joiden ongelmat ohjelma ratkoo.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toteuttamista tuetaan valtionavustuksilla. Vuonna 2020 jaossa on 70 miljoonaa euroa.

Kymmenen viime vuoden aikana kuntien lakisääteisten palvelujen rahoitukseen tarkoitettua valtionosuutta on leikattu eri hallitusten ja jokaisen eduskunnassa edustettuna olevan puolueen toimesta moninkertaisesti suuremmalla määrällä. Ilman tehtyjä leikkauksia kuntien peruspalvelujen valtionrahoitus olisi yli 2 000 miljoonaa euroa nykyistä suurempi vuonna 2020. Tästä sosiaali- ja terveystoimen, siis mm. perusterveydenhuollon, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja vanhustenhuollon, osuus on noin 1 270 miljoonaa euroa.
 

sote valtionosuudet ja leikkaukset

 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa jaettava 70 miljoonaa euroa on siis noin kahdeksastoistaosa, 5,5 prosenttia siitä euromäärästä, joka sosiaali- ja terveystoimen valtionrahoitusta jää kunnilta saamatta valtionosuusleikkauksista johtuen vuonna 2020.

Perusrahoitus kuntoon pysyvästi

Kun valtio on vetäytynyt rahoitusvastuustaan, kunnat ovat olleet pakotettuja kompensoimaan saamatta jääneitä tuloja verotustaan kiristämällä tai menoistaan karsimalla. Tämä on rapauttanut kuntien taloutta sekä pienissä kunnissa että viime vuosina myös isoissa kaupungeissa.

Kuntatalouden heikentyneen tilanteen syistä valtion rahoituksen väheneminen – siis valtionosuusleikkaukset – on merkittävin. Konkreettisesti tämä näkyy valtionosuusprosentin muutoksessa. Kun vuonna 2010 valtio vielä rahoitti yli kolmanneksen (34,08 %) peruspalveluiden kustannuksista, vuonna 2020 osuus on lähes 9 prosenttiyksikköä pienempi, 25,46 prosenttia.

Valtionosuusleikkausten myötä palvelujen kustannusten ja niiden rahoittamiseen tarkoitettujen tulojen kehitys ovat erkaantuneet. Syntynyt epätasapaino ei automaattisesti poistu, vaikka sote-uudistus toteutuisi. Viimeistään tässä vaiheessa uudistuksen valmistelua tarvittaisiin uskottavia laskelmia siitä, miten uusi aluehallintomalli ja mitkä konkreettiset lakimuutokset turvaavat tulevaisuudessa riittävät sote-palvelut ja julkisen talouden tasapainon nykyistä kuntapohjaista järjestelmää varmemmin.

Uudistus ei automaattisesti vähennä kustannuksia tai edes hillitse kustannusten kasvua. Ilman arvovalintoja julkisen palveluvalikoiman tulevaisuuden laajuudesta kustannusvaikuttavuuden paraneminen ja uudistukselle asetetut muut tavoitteet uhkaavat jäädä unelmaksi.

Valtion on omilla toimenpiteillään ja päätöksillään luotava edellytykset sille, että kuntasektori saavuttaa rahoitusasematavoitteen ja julkinen talous tasapainottuu. Tämä edellyttää sekä kustannusten hillintää että tulopohjan vahvistamista.

Valtion rahoitusosuutta julkisten palveluiden perusrahoituksesta tulee kasvattaa pysyvästi tai vastaavasti palveluiden määrää, laatua tai laajuutta supistaa. Valtionosuusleikkauksilla kunnille lailla säädettyjen tehtävien perusrahoitukseen nakerrettu reikä on paikattava. 70 miljoonan euron määräaikainen valtionavustus on hyvä alku, mutta ylisuuria odotuksia sille ei pidä asettaa.

Tagit