Uusi tieliikennelaki tuo kunnille toimeenpantavia ja huomioitavia asioita

Tieliikennelaki (729/2018) uudistuu 1.6.2020. Laki korvaa vuonna 1982 voimaan tulleen tieliikennelain, ja tuo kunnille monia toimeenpantavia ja huomioitavia asioita. Erityisesti pyöräilyn ohjaamiseen katuverkolla tulee uusia keinoja.

- Laki tuo kuntien kannalta sekä mahdollisuuksia että haasteita. Esimerkiksi vanhan lainsäädännön mukaisia liikennemerkkejä saa käyttää 10 vuoden ajan lain voimaantulosta, mutta tietyt liikennemerkit on otettava käyttöön heti tai tarkistettava, kertoo yhdyskuntatekniikan asiantuntija Hanna Kemppainen.

Kuntien kannattaa toimeenpanossa kiinnittää huomioita muun muassa siihen, että pyörätien jatkeen tiemerkintä on uuden lain mukainen 1.6.2022 mennessä.

Kuntia ohjeistetaan lain toimeenpanossa

Kuntaliitto on antanut tieliikennelaista kuntia ohjeistavan yleiskirjeen kesäkuussa 2019, mutta sen jälkeen lakiin on tehty merkittäviä muutoksia. Tämän jutun lopusta löydät uusimman yleiskirjeen sekä kalvosarjan, joihin on koottu tarkempia ohjeita kunnille sekä avattu muun muassa lain siirtymäsäännöksiä. 

- Osa tieliikennelain niin sanotusta korjauspaketista on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Yleiskirjeessä on ennakoitu tulossa olevan korjauspaketin sisältöä kuntien katuverkon osalta, sanoo liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna.

Tietoa tieliikennelain uudistuksesta on koottu Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalveluun osoitteeseen www.tieliikennelaki2020.fi

Mikä muuttuu? Kokosimme keskeisimmät kuntia koskevat muutokset:

1) Kunnat ilmoittavat uuden liikennemerkin tai muun liikenteenohjauslaitteen tiedot Väylävirastolle

Jatkossa kunnat ilmoittavat uuden liikennemerkin tai muun liikenteenohjauslaitteen tiedot ja sijainnin Väylävirastolle. Vaatimus koskee lain voimaantulon jälkeen tehtyjä päätöksiä. Monet kunnat tulevat ylittämään lain minimivaatimukset ja kehittämään liikenteenohjauslaitetietojensa kokonaisvaltaista hallintaa. Tämä edellyttää kehittämistyötä kunnissa sekä kansallisessa tie- ja katuverkon tietojärjestelmässä Digiroadissa.

Siirtymäaika: Vaatimus voimaan 1.6.2020, ei siirtymäaikaa

2) Pyörätien jatke merkittävä tietyissä tapauksissa

Jatkossa pyörätien jatke merkitään vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittävää kohtaan on osoitettu liikennemerkillä B5, B6 tai B7. Pyörätien jatketta ei merkitä liikennevaloilla ohjatuissa tienylityskohdissa, ellei väistämisvelvollisuutta ole osoitettu samoilla liikennemerkeillä.

Siirtymäaika: kaksi vuotta

3) Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan liikennemerkin lisäkilvellä

Kaksisuuntainen pyörätie osoitetaan lisäkilvellä pyörätiellä, yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä sekä rinnakkaisella pyörätiellä ja jalkakäytävällä.

Lisäkilvellä osoitetaan myös autoilijoille risteävä kaksisuuntainen pyörätie merkkien ”väistämisvelvollisuus risteyksessä” ja ”pakollinen pysäyttäminen” yhteydessä.

Siirtymäaika: Seitsemän vuotta

4) Yksisuuntaisen pyörätien osoittaminen vaatii selkiyttämistä

Yksisuuntaisen pyörätien merkitsemiseen rinnakkaisella pyörätiellä ja jalkakäytävällä tarvitaan valtakunnallisesti yhteinen linjaus. Kävelyn ja pyöräilyn erottaminen rakenteellisesti toisistaan selkiyttäisi tilannetta, mutta usein tilanpuutteen vuoksi erottelu joudutaan tekemään maalaamalla. Tällöin on tärkeää, että jalkakäytävä ja pyörätie merkitään vähintään tiemerkinnöillä ja pyörätie voidaan lisäksi merkitä suuntanuolella.

Näiden lisäksi voidaan käyttää pienikokoista kielletyn ajosuunnan merkkiä. Jalankulkijatiemerkintä on hyvä merkitä molemmista suunnista luettavaksi, jolloin se korostaa, että jalankulkuväylä pyörätien vieressä on kaksisuuntainen. Mikäli rakenteellinen erottaminen on mahdollista, kannattaa pyörätie merkitä pelkästään pyörätieksi eikä rinnakkaiseksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi.

5) Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa osoitetaan tarkentavalla liikennemerkillä

Ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä ajorataa pyörätien jatkeella ylittävää polkupyöräilijää. Tämä osoitetaan uudella liikennemerkillä B7, jota on tarkoitus käyttää vain silloin, kun väistämisvelvollisuus risteyksessä ei ole soveltuva ratkaisu. Uusi merkki tulee käyttöön lain voimaantullessa 1.6.

6) Kärkikolmion käyttöperiaate muuttuu kävely- ja pihakaduilla

Voimassa olevan tieliikennelain mukaan risteävän kadun voi merkitä kävely- ja pihakaduilla väistämisvelvolliseksi kärkikolmiolla. Uudessa laissa näin tehdään vain pyöräteillä. Sen sijaan kävely- ja pihakatujen osalta väistämisvelvollisuus on sisällytetty päättymismerkkiin.

7) Ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen huomioitava katuinfrassa

Ajoneuvon voi edelleen pysäköidä tarpeen vaatiessa lyhyeksi ajaksi, esimerkiksi lastaamista varten, jalkakäytävälle tai pyörätielle. Jatkossa kuntien on hyvä katuinfran suunnittelussa kiinnittää huomioita siihen, että jalkakäytävälle pysäköiminen olisi tarpeen mahdollisimman harvoin.

8) Pysäköintiaikaa ei enää tarvitse merkitä parkkikiekolla

Pysäköinnin alkamisajasta säädetään 40 §:ssä. Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu tieliikennelain mukaisella liikennemerkillä H19, pysäköijän on ilmoitettava pysäköintinsä alkamisaika selkeästi havaittavalla tavalla. Laissa tai sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä selkeästi havaittavalla tavalla tarkoitetaan. Pysäköinnin alkamisaika voi olla merkitty myös paperille kynällä, mistä voi aiheutua tulkintaongelmia.

9) Moottorikelkkailureitillä saavat ajaa muutkin

Jatkossa moottorikelkkailureitillä saa ajaa esimerkiksi koira- ja porovaljakoilla ja polkupyörällä, ellei lisäkilvellä toisin osoiteta.

 

Lisätietoja:

Hanna Kemppainen, yhdyskuntatekniikan asiantuntija, p. 050 336 5084, hanna.kemppainen(a)kuntaliitto.fi

Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija, p. 040 869 7836, johanna.vilkuna(a)kuntaliitto.fi

Yleiskirjeeseen ja kalvosarjaan pääset tutustumaan täällä.

Tagit