Vuoden 2020 valtion talousarvio opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla

Eduskunta hyväksyi valtion talousarvion 20.12.2019. Pääosin se noudattelee talousarvioesitystä, mutta muutama muutos joulukuun lopussa vielä nuijittiin. Rahoitus on kunnillekin plusmerkkinen tutuksi tulleiden miinusmerkkien jälkeen, sillä indeksikorotusten myöntäminen ja kilpailukykysopimuksen lomarahoihin kohdistuvien vaikutusten päättyminen sekä kustannustenjaon tarkistus normalisoivat valtionosuusrahoitusta viime vuosiin verrattuna.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitus koskee sotepalvelujen lisäksi varhaiskasvatusta, esi -ja perusopetusta, yleisiä kirjastoja, yleistä kulttuuritointa ja asukaskohtaista taiteen perusopetusta. Valtionosuusrahoitus lisääntyy, vaikka kuntien verotuloperustemuutosten kompensaatioiden siirto erilliselle momentille alentaa euromäärää. Valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksiköllä 25,46 prosenttiin. Asukasta kohti kunnan rahoitusosuus on 3 654,20 euroa. Valtionosuusrahoituksesta lohkaistaan jälleen osa muihin kunnille suunnattaviin rahareikiin, suurimpana digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon kohdennetaan 40 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa panostetaan varhaiskasvatukseen (25 miljoonaa euroa) ja perusopetukseen (60 miljoonaa euroa) suunnattavilla laatu- ja tasa-arvo-ohjelmilla, joskin toisesta päästä täkkiä samalla pienennetään. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajennukseen kunnat saavat valtionosuutta 7,1 miljoonaa euroa ja ryhmäkokojen pienentämiseen 6,7 miljoonaa euroa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntimäärä nousee. Ohjaustunnin hinta säilyy 26 eurossa. Harrastusmahdollisuuksiin koulupäivän aikana kohdennetaan 5 miljoonaa euroa. Toisaalta koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen ei tällä kerralla annettu 3 miljoonaa euroa joulurahaa, joten se jää tänä vuonna tasolle 2 865 000 euroa. Vakiintunutta toimintamallia ja rahoitusta vuosia jatkuneeseen arpapeliin olisikin tarpeen saada, sillä myös kunnat tarvitsevat tietoa ja aikaa toiminnan järjestämiseksi pelimerkeillä, jotka tällä hetkellä ovat varsin hajallaan.

Aiemmin päätetysti A1-kielen varhentamiseen 1. vuoden keväällä osoitetaan 7,5 miljoonaa euroa. Lisäksi esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa nousee noin 197 eurolla 6796,81 euroon asukasta kohti. Tämä kytkeytyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään täydennettävän rahoituksen tasoon.

Huomattavimmat muutokset esi- ja perusopetuksen täydentävässä rahoituksessa kohdistuvat muiden kuin oppivelvollisten opetukseen, jonka lisäys on 11,6 miljoonaa euroa, sekä muiden kuin vaikeimmin kehitysvammaisten pidennetyn oppivelvollisuuden opetukseen, jossa nousua on 10,2 miljoonaa euroa. Muutoin täydentävä rahoitus säilyy kuluvan vuoden tasolla, mutta paranee hieman, kun kilpailukykysopimuksesta aiheutunut rahoitusleikkaus poistuu ja rahoitus palautuu täysimääräiseksi.

Kustannustason seurauksena opetustuntikohtainen taiteen perusopetus piristyy 3,7 miljoonalla eurolla 84,4 miljoonaan euroon ja 2 miljoonan euron taiteen perusopetuksen kehittämisrahoitukseen. Tuntimääriin tulee korotus ja yksikköhinta nousee 79,54 euroon.

Toisen asteen koulutuksen eli lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta kunnat maksavat omarahoitusosuutta asukasta kohti arviolta noin 262 euroa. Lukiokoulutuksen osuus tästä on noin 83 euroa ja ammatillisen koulutuksen osuus 179 euroa asukasta kohti. Lukiokoulutuksen yksikköhintaa vahvistetaan 18 miljoonalla eurolla laatu ja uuden lukiolain toimeenpano kiikarissa. Valtionosuus kasvaa noin 16 miljoonalla eurolla 176,5 miljoonaan euroon ja kuntien rahoitusosuus kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla 460,5 miljoonaan euroon. Keskimääräinen yksikköhinta nousee 6 305,48 euroon/opiskelija. Ammatillisen koulutuksen rahoitus kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna 11,4 prosentilla. Valtion talousarvioon varataan 917,6 miljoonaa euroa ja kunnan omarahoitusosuus on 980,4 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja tukitoimiin osoitetaan rahoituksesta 80 miljoonaa euroa.

Vapaan sivistystyön rahoitus vahvistuu ilahduttavasti 165,2 miljoonaan euroon, kun jatkuvaan oppimiseen kohdennetaan 7,5 miljoonaa euroa aikuisten perustaitojen vahvistamiseen. Liikunnan koulutuskeskuksiin osoitetaan 17,2 miljoonaa euroa liikuntatoimen määrärahasta. Kotoutumissuunnitelmaa edellyttävän koulutuksen rahoitus säilyy aiemmalla tasolla 4,9 miljoonassa eurossa, vaikka rahoituksen tasoa tulisi nostaa.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vahvistetaan 20 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan rahoituslisäys on 47,5 miljoona euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla maahanmuuttajien osaamisen kehittäminen työllistymisen edellytyksien vahvistamiseksi saa lisärahoitusta kaikkiaan reilut 10 miljoonaa euroa. Kuntien osaamiskeskustoimintaan osoitetaan tästä 4 miljoonaa euroa.

Kulttuuritoimen saralla museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionapurahoitus lisääntyy 16 miljoonalla eurolla ja henkilötyövuosien hinnat korottuvat. Näiden taidelaitosten rahoitus talousarviossa ja rahapelitoiminnan voittovaroista on yhteensä 123,5 miljoonaa euroa. Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusjärjestelmäuudistuksen tukemiseen kohdennetaan rahoitusta. Uusi Museolaki on tullut voimaan 1.1.2020.

Yleisten kirjastojen valtionavustuksiin tulee hienoinen korotus, kun kirjastojen saavutettavuuteen ja kirjastoautoihin kohdennetaan 1 miljoona euroa.

Liikuntatoimen rahoitus kärsii tappion ensi vuonna, kun rahapelitoiminnan voittovarat alenevat 4 miljoonalla eurolla 150,7 miljoonaan euroon ja siinä liikuntapaikkarakentamisen rahoitus jää vajaaseen 32 miljoonaan euroon. Liikkuva opiskelu, liikkuva varhaiskasvatus ja liikkuva aikuinen -ohjelmat sekä liikuntapaikkarakentaminen on kukin saamassa 2 miljoonan euron avustusrahoituksen. Kuntien valtionosuus on 19,6 miljoonaa euroa ja rahoitusperuste ennallaan 12 eurossa asukasta kohti.

Nuorisotyön rahoitus laskee miljoonalla eurolla 54,3 miljoonaan euroon. Kunnille valtionosuusrahoitusta on varattu 7,9 miljoonaa euroa. Rahoitusperuste on ennallaan 15 euroa/alle 29-vuotias nuori. Pienenä joululahjana Liikkuva koulu -ohjelman ja harrastustakuun täydentämiseksi lisättiin 100 000 euroa ns. Drop-in -hankkeen käynnistämiseen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä harrasteliikuntaa erityisesti siten, että syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria ohjataan liikkumaan urheiluseuroihin, kunto- ja terveysliikunnan pariin ja saamaan samalla sosiaalisia kontakteja.  

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitus taas nousee 1,7 miljoonalla eurolla. Nuorten työpajatoimintaan varataan 16,3 miljoonaa euroa, etsivään nuorisotyöhön ja EU:n nuorisotakuun toteuttamiseen 5,2 miljoonaa euroa ja digitaalisen järjestelmän kehittämiseen 1,2 miljoonaa euroa.

Tagit