Helsingin asiakkuusmallia takana kahdeksan kuukautta: tyytyväisyys Kuntaliittoon lisääntynyt

Helsingin kaupungin ja Kuntaliiton oman asiakkuusmallin mukainen työskentely aloitettiin kesäkuussa 2020. Helsingin omalla asiakkuusmallilla vastattiin Helsingin toiveeseen lisätä arjen yhteistyötä Kuntaliton asiantuntijoiden ja johdon kanssa. Tavoitteena on luoda edellytykset myös yhteiselle vaikuttavalle edunvalvonnalle

Nyt, kun asiakkuusmallin mukaista työskentelyä on kulunut runsaat puoli vuotta, työssä mukana olleista Helsingin kaupungin edustajista 55 prosenttia arvioi, että Kuntaliiton asiakaspalvelu ja yhteistyö on parantunut asiakkuusmallin tuloksena. Yhteydenpidon ja keskustelun koettiin lisääntyneen lähes kaikilla työskentelyn osa-alueilla. Tiedot käyvät ilmi Helsingin ja Kuntaliiton työntekijöille tehdystä kyselystä.

Helsingin kaupungin vastaajien mielestä säännöllinen yhteydenpito on helpottanut yhteistyötä ja opettanut tunnistamaan, keneltä Kuntaliitossa voi pyytää apua eri asioihin. Onnistuneiksi yhteisiksi edunvalvontahankkeiksi kyselyvastauksissa mainittiin mm. yhteistyö työllisyyskokeiluissa sekä tiedonvaihto aluepolitiikassa ja liikenneasioissa. Kuntaliitto sai kiitosta myös oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvästä vaikuttamistyöstä.

Eniten kehitettävää arvioidaan olevan asiakkuusmallin tavoitteiden viestinnässä sekä koordinaatiossa molemmissa organisaatioissa. Kärkiteemat koetaan varsin laajoiksi, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita yhteistyölle.

- Asiakkuusmallin rakentamisen myötä yhteistyö on kehittynyt oikeaan suuntaan. Mallin käytäntöön vientiin tarvitaan vielä lisäpanostusta sekä kaupungin toimialoilla että Kuntaliitossa. Näin varmistamme sen, että asiakkuusmalli saadaan osaksi normaalia toimintaa ja saavutamme alkuvaihetta isomman harppauksen mallille asetetuissa hyödyissä ja tuloksissa, toteaa hallintojohtaja Silja Hyvärinen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

Yhteistyötä ollaankin kehittämässä entistä selkeämmäksi. Työn tavoitteita on tarkoitus terävöittää ja eri toimijoiden rooleja selkeyttää. Lisäksi tavoitteena on lisätä ennakoivaa vuoropuhelua eri toimialoilla.

-Vaikka työssä on päästy nyt hyvään alkuun, niin kehitettävää riittää edelleen. Pääasia on, että yhteistoiminta on luontevaa ja siinä keskitytään jatkossakin osapuolia aidosti hyödyttäviin sisältöihin, tiivistää yhteysjohtaja José Valanta Kuntaliitosta. 

Helsinki on Kuntaliiton suurin asiakas, mutta kaupungin työntekijät eivät ole tunteneet liiton palveluja ja toimintaa riittävästi, ja yhteisten arkisten kanavien löytäminen on ollut haastavaa.

Vuoden 2020 alkupuolella Helsingin ja Kuntaliiton yhteisen edunvalvonnan keskeisiksi painopisteiksi määriteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset (MAL), maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden sekä rahoituksen kysymykset ja sekä niitä koskeva sisältö- ja lainvalmistelutyö.