Eurooppaan samaistuminen nousussa

Eurooppaan ja Euroopan unioniin samaistumisen lähes 25 vuoden ajanjakson kattava tarkastelu osoittaa vahvistuvaa samaistumiskehitystä. Korkeimmillaan Eurooppaan samaistuminen oli vuosina 2015 ja 2017 ja Euroopan unioniin vuonna 2015.  

Eurooppaan samaistuminen on noussut 10 prosenttiyksiköllä ja Euroopan unioniin samaistuminen 15 prosenttiyksiköllä vuodesta 1996. Tiedot selviävät Kuntaliiton viimeisimmästä, keväällä 2020 toteuttamasta kuntalaiskyselystä. 

Pylväsdiagrammi kuntalaisten samaistuminen Eurooppaan ja Euroopan unioniin 1996-2020.

— Yleisesti voisi sanoa, että kuntalaiset samaistuvat Eurooppaan pikemmin paljon kuin vähän: melko tai erittäin paljon samaistuvia on 45 prosenttia vastanneista, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo. 

— Keskustelu eurooppalaisuudesta, ja samaistumisesta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin on tänä Eurooppa-päivänä ajankohtaisempaa kuin aikoihin. 

Kuntalaisten ja kansalaisten Eurooppaa kohtaan tuntema yhteenkuuluvaisuus on selvästi vahvempaa kuin Euroopan unioniin. EU jakaakin mielipiteitä — paljon samaistuvia on noin kolmannes, vähän samaistuvia lähes 40 prosenttia.  

Suurissa kaupungeissa eniten yhteenkuuluvaisuutta Eurooppaan ja Euroopan unioniin 

Kuntakokoluokittainen tarkastelu osoittaa, että Eurooppaan ja Euroopan unioniin samaistuminen on suurinta yli 100 000 asukkaan kaupungeissa ja vähäisintä alle 5 000 asukkaan kunnissa. Kuntakohtaiset vaihtelut ovat suuria.  

— Kunnille EU on merkittävä areena, sillä selvitysten mukaan jopa 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä liittyy Euroopan unioniin, Pekola-Sjöblom muistuttaa.  

Vuoden 2020 tutkimuskunnista kahdeksassa on vähintään puolet vastanneista ilmaissut tuntevansa melko tai erittäin paljon yhteenkuuluvaisuutta Eurooppaan. Näiden kuntien joukossa on suurista kaupungeista Vantaa, Turku ja Oulu, mutta myös joukko pienempiä kaupunkeja ja kuntia: Naantali, Kirkkonummi, Kemiönsaari, Sipoo ja Hattula. 

— Kärkikuntia osin yhdistävänä tekijänä näyttäisi olevan sijainti pääkaupunkiseudulla tai muun suuren kaupungin lähettyvillä, mutta taustalla näyttäytynee myös samaistumista selittäviä yksilötason tekijöitä kuten ikärakenne, koulutus ja ammattiasema, Pekola-Sjöblom arvioi. 

Yksilötasolla Eurooppaan ja Euroopan unioniin samaistuvat eniten yliopistotutkinnon suorittaneet, opiskelijat, johtavassa asemassa olevat, 18–29-vuotiaat ja vähintään 70-vuotiaat. Naiset samaistuvat enemmän kuin miehet, ja kuntakeskustassa ja kunnan reuna-alueella tai lähiössä asuvat enemmän kuin haja-asutusalueella asuvat. 

Pääasiallinen samaistumisen kohde on Suomi 

Vuonna 2020 tehdyn mittauksen mukaan peräti 86 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti samaistuvansa Suomeen melko tai erittäin paljon.  

Yli puolet vastanneista samaistuvat paljon myös Pohjoismaihin, kotikuntaan ja omaan maakuntaan. Kuntaa pienempiin paikallisiin kokonaisuuksiin samaistuvia on vajaa puolet vastanneista.  

Runsas neljännes vastanneista kuntalaisista ilmoitti samaistuvansa paljon sekä Eurooppaan että Euroopan unioniin, ja lähes yhtä suuri osuus samaistuu edellä mainittujen lisäksi myös Pohjoismaihin. 

Kuvaaja kuntalaisten samaistuminen erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin 2020.

Kysely on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa. Kuntalaistutkimuksessa kartoitettiin kuntalaisten mielipiteitä oman kotikuntansa toiminnasta, palveluista, vaikuttamisesta ja päätöksenteosta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 11 000 kuntalaista 43 kunnasta eri puolilta Suomea.   

Lisätietoja: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2020 

Tags