Kuntien rooli elinvoimapalveluissa on vahvistunut TE-uudistuksen myötä, mutta toimintamallit ja yhteistyön rakenteet hakevat vielä paikkaansa
TE-uudistuksen jälkeen kuntien rooli alueellisen elinvoiman kehittämisessä on vahvistunut, mutta kehittämistyö on vielä kesken. Tämä selviää tuoreesta kunnille, kuntayhtymille, kuntien liikelaitoksille, koulutuksen järjestäjille sekä sidosryhmille suunnatussa kyselystä, jonka tavoitteena oli rakentaa TE-uudistuksen onnistumisen tilannekuvaa sekä koota toimijoiden kokemuksia uudistuksesta, jatkokehityskohteista sekä tarpeista.
Elinvoimakuntakyselyn toteutti Fountain Park ja se oli avoinna 17.3.-7.4.2026. Kyselyyn osallistui 244 vastaajaa, joista 113 oli kuntaedustajaa. Työllisyysalueista vastaajissa edustettuna oli 42.
Selvityksen mukaan eri toimijat odottivat uudistukselta ennen kaikkea joustavampaa ja asiakaslähtöisempää toimintamallia. Vastaajat toivoivat, että alueellisuus vahvistuu, uudet toimintamallit syntyvät ketterämmin sekä palvelupolut ovat selkeämmät. Lisäksi odotuksissa korostui tiiviimpi ja aidosti verkostomainen yhteistyö eri toimijoiden välillä – niin työllisyysalueiden sisällä kuin laajemmin eri kumppaneiden kesken.
Uudistuksen onnistumisen osalta vastaajien arviot ovat varovaisen myönteisiä, mutta osin ristiriitaisia. Reilu 60 % vastaajista kuitenkin kokee, että työvoimapalvelut on onnistuttu tuomaan osaksi elinvoiman kehittämisen ekosysteemiä kunnassa.
Osa vastaajista kokee, että esimerkiksi yhteistyö on tiivistynyt ja vuoropuhelulle on järjestetty mahdollisuuksia. Toisaalta moni kokee, että odotukset eivät ole toteutuneet ainakaan vielä tässä vaiheessa. Jotkut vastanneista toteavat toiminnan jopa jäykistyneen aiempaan verrattuna, ja verkostotyön sekä yhteiskehittämisen kaventuneen. Myös yhteistyön rakenteet ja roolit hakevat edelleen muotoaan, eikä yhteistyö ole kaikkialla toteutunut toivotulla tavalla.
Yksi TE-uudistuksen päätavoitteista oli tuoda palvelut lähemmäs asiakkaita ja edistää työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa. Elinvoiman vahvistamiseen liittyvät tavoitteet edellyttävät työllisyyspalvelujen nivomista vahvasti osaksi kunnan muita peruspalveluja. Tältä osin kyselyn tulokset antavat aihetta uskoa, että suunta on oikea.
-Selvitys vahvistaa käsitystämme siitä, että uudistus on onnistunut pääosin hyvin ja organisaatiot sekä rakenteet elinvoiman ekosysteemille on saatu rakennettua. Rakenneratkaisut erilaisia, mutta paikallista vaihtelua uudistuksella haettiinkin, summaa Kuntaliiton elinvoimajohtaja Mikko Härkönen.
-Alkuvaiheen käynnistämistyön jälkeen varsinainen kehittämisvaihe on vasta alussa. Toimintamallien ja palveluprosessien kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä yhteistyön mallien rakentaminen vievät aikaa, Härkönen muistuttaa.
Kehittämistä haastaa vaikea työllisyystilanne
Vastauksissa korostuvat alueiden erilaisuus, erilaiset resurssit ja sitä myötä myös eri lähtökohdat esimerkiksi palveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen.
Härkönen toteaa, että osalla alueista on ollut etumatkaa esimerkiksi aiemman kuntakokeilun vuoksi. Se on edesauttanut toimintakulttuurin ketterämmässä rakentamisessa ja vaikuttanut positiivisesti muun muassa uudistumishaluun.
Kyselyssä nousee vahvasti esille myös valtakunnallinen työllisyystilanne, joka haastaa työllisyysalueiden toimintaa ja heijastuu myös kuntien talouteen.
- Vastauksissa tulee esille myös suhdannetilanteen vaikutus palveluiden ja toiminnan kehittämiseen. Työttömyystilanne on kasvanut ennätyslukemiin samaan aikaan, kun palveluita on pitänyt kehittää. Palveluita on jouduttu kehittämään kovassa vastamäessä, Härkönen jatkaa.
Kokonaisuutena kyselystä piirtyy kuva uudistuksesta, joka on edennyt tavoitteiden suuntaan, mutta työ on vielä kesken. Positiivisia merkkejä on nähtävissä, mutta samalla korostuu tarve vahvistaa käytännön yhteistyötä ja selkeyttää rooleja alueilla.
On myös varmistettava, että tulevalla hallituskaudella palveluprosessia kevennetään ja varmistetaan, että palvelut uudistetaan vastaamaan uutta toimintaympäristöä sekä TE-palveluiden rahoitusmallissa huomioidaan suhdannevaihtelut.
Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää
Mikko Härkönen
- Elinkeinopolitiikka
Erja Lindberg
- työllisyyspolitiikan valmistelu ja toteuttaminen
- EU:n työllisyyspolitiikka
Lassi Puonti
- Kuntien ja työllisyysalueiden työllisyyspalveluiden järjestämiseen liittyvä tuki kunnille ja alueille
Uutta Kuntaliitolta
Kuntaliitto ja OAJ: Kunnat ahtaalla työttömyystilanteen jatkuessa – ratkaisu löytyy osaamisesta
Koulussa annettava etäopetus ei jätä lasta ja konetta yksin kotiin
77 kunnassa asukasluku kasvoi, 227 kärsi tappioita vuonna 2025
Väestönmurros koskettaa lukiokoulutusta tässä ja nyt
Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa
Onneksi on kunnat -lähetyksiä väestönmurroksesta
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.