Asiantuntijapalvelut

Sivuston asiantuntijasisällöt listattuna.

Aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden vastuulla on sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestäminen 1.1.2023 lukien. Vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman

Eduskuntavaaleissa valitaan vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja. Edelliset eduskuntavaalit toimitettiin 2.4.2023. Lähetimme kuntien kirjaamoihin marraskuussa 2022

Suomessa valitaan yleisillä vaaleilla eduskunta, tasavallan presidentti, kuntien valtuustot, hyvinvointialueiden valtuustot sekä jäsenet Euroopan parlamenttiin. ​Kuntien kannalta keskeisimmät vaalit ovat kuntavaalit. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan 13.4.2025. Kuntavaalit toimitetaan aluevaalien

Mitä hallitusohjelma merkitsee kunnille? Kuntaliitto kutsui kuntien ja kaupunkien johtohenkilöt 20.6. järjestettyyn Huomenta kunnat -Teams-lähetykseen, jossa käytiin läpi tuoreeltaan uuden hallitusohjelman vaikutuksia kuntiin. Katso video yltä ja tutustu esitysmateriaaliin. Mitä hallitusohjelma 2023

TE2024-uudistuksen onnistuminen vaatii järjestelmällistä suunnittelua ja organisointia ja kuntanäkökulmien huomioimista. Uudistus on tärkeä toteuttaa kuntien ja valtion yhteistyönä hallitusti ja vaiheittain. Kuntaliiton kuntatyyppiverkostojen edustajat osallistuvat valtakunnallisiin

Hyvinvointi-indikaattori on koonti-indikaattori laaja-alaisen hyvinvoinnin mittaamiseksi. Se kuvaa tuoreinta käytettävissä olevaa tietoa hyödyntäen läpileikkausta kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvoinnin tilaa on mahdollista seurata erityyppisten kuntaryhmien ja aluejaotteluiden osalta ja

Kuntaliitto tekee pienten kuntien edunvalvontaa ja kehittämistä sekä pienten kuntien verkoston että pienten kuntien neuvottelukunnan kautta. Toiminnan pohjana on vuonna 2019 hyväksytty Kunta maaseudulla – maaseutu kaupungissa – Kuntaliiton maaseutu- ja pienkuntapainopisteet osana asiakkuus ja

Kunnilla on lakisääteinen velvoite edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Nykyään myös turvallisuuden teemat, etenkin arkiympäristön turvallisuus, yhdistetään luontevaksi osaksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kokonaisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä kunnassa

Työmarkkinoiden muutoksen myötä työtehtäviä ja ammatteja katoaa, uusia syntyy ja jäljelle jäävät ammatit muuttuvat syvällisesti lyhyessä ajassa. Tästä aiheutuu mittavia uudelleen- ja täydennyskoulutustarpeita, joihin voidaan vastata jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen erilaisilla muodoilla

Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Johtokunnat Johtokunta voi toimia suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa, mutta myös lautakunnan alaisuudessa. Tällöin voi olla perusteltua määrätä, että

Kunnan toimielimistä ja toiminnan johtamisesta säädetään kuntalaissa. Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista kuten toimielimistä ja johtamisesta kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä

Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut

Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Johtokunnat Johtokunta voi toimia suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa, mutta myös lautakunnan alaisuudessa. Tällöin voi olla perusteltua määrätä, että

Valtuusto vastaa kunnan taloudesta ja toiminnasta sekä käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa. Se päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Valtuustolla on yleinen toimivalta päättää kunnan asukkaiden yhteisistä

Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Vapaan sivistystyön

Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta, joka antaa valmiudet lukion jälkeiseen, etenkin korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen järjestämiseen ei kunnilla tai muilla toimijoilla ole velvollisuutta. Sen sijaan lukiokoulutuksen

Suomessa on 22 ammattikorkeakoulua, jotka sijaitsevat laajasti ympäri Suomea. Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden tukemisessa ja edistämisessä. Koulutukselle on tyypillistä työelämäkeskeisyys, joten niistä valmistuvat tukevat ja edistävät, yritysten