Perustuslain mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus, ja valtio rahoittaa osan lainsäädännöllä kunnille annetuista
Suomalaisilla kunnilla on noin 900 ystävyyskuntaa noin 30 eri maassa. Lähes kaikilla suomalaisilla kunnilla (noin 90 %:lla) on vähintään yksi ystävyyskunta. Aktiivisinta ystävyyskuntatoiminta on perinteisesti ollut Suomen lähialueilla: Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltian maissa. Venäjän hyökättyä
Kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa päätehtävämme on kuntien toimintaedellytysten parantaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Huolehdimme kuntien eduista kaavoitus- ja maankäyttölainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta uudistettaessa. Annamme kaavoitusta ja maapolitiikkaa
Osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen menestys- ja elinvoimatekijä seutukaupungeille ja niiden yrityksille sekä työelämälle. Seutukaupungeille on suunnattu hankerahoitusta osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseen kahdessa eri rahoitushaussa vuosina 2019 ja 2021. Vuoden 2021 hankehaussa
Elinvoimaista kaksikielisyyttä Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään. Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia
Uudet kestävät kunnat on Kuntaliiton ohjelma tulevaisuuden kuntien rakentamiseksi. Tavoitteena on luoda perustaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja teknologisesti kestäville kunnille. Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa ovat valmistuneet tulevaisuuden kuntien keskeiset
Tulevaisuuden kunnan perustehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja alueen elinvoimaa. Kunnat vastaavat tulevaisuudessa työllisyyden hoidosta ja edistämisestä sekä osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa
Tervetuloa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion palstalle! Tältä sivustolta löytyy ajankohtaisia kirjoituksia, diaesityksiä, ennusteita ja linkkejä hyviin tutkimuksiin. Moni näistä löytyy sivuston alaosan haitarivalikosta. Kiitos, kun hyödynnät Pääekonomistin palstaa! Seuraa minua
Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluita, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä kansalaislähtöisiä toimintatapoja hyödyntäen. Esimerkkejä kuntiin kohdistuvasta kokeilutoiminnasta ovat
Euroopan komissio linjasi kahdessa päätöksessään 7.10.2022, että Suomen tukiohjelmat energiayhtiölle soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Suomen toimenpiteillä pyritään rajoittamaan Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan aiheuttamaa vakavaa häiriötilaa taloudessa ja erityisesti energiamarkkinoilla
USO on poliittisen ja ammatillisen johdon yhteinen vertaisoppimisverkosto, kokemus- ja tutkimustiedon kokoaja sekä paikallisen kehittämistyön konsultoija. USO on edelläkävijäverkosto, joka elää ajan hermolla ja pyrkii olemaan askeleen edellä. Tällä sivulla kerttoaan vuosien 2023-2024 toiminnasta
USO-verkoston 6. kauden kärkiteemoja olivat kestävä kuntajohtaminen, strateginen johtaminen ja toimiva kaksoisjohtaminen. Verkoston toiminta koostui valtakunnallisista tapahtumista, kuntakohtaisesta työskentelystä ja erilaisista ajankohtaiskatsauksista ja -tuotoksista. Verkostoprojektissa olivat
TE-palvelut 2024 -uudistuksessa on tärkeää varmistaa tiedon liikkuminen ja luoda edellytykset nykyistä vahvemmalle tiedolla johtamiselle sekä sujuvalle digitaalisten palveluiden käyttämiselle sekä henkilöstön työssä että asiakkaiden palvelupoluilla. Kuntaliiton yhdessä Futurice Oy:n ja sidosryhmien
Hankintasopimus on normaali sopimus, joten siihen sovelletaan sopimusoikeuden periaatteita. Hankintalaki edellyttää hankintasopimusten kilpailuttamista. Siksi sopijakumppanin valinta tulee tehdä hankintalain säännöksiä noudattaen. Hankintalain säännökset koskevat pääosin sopimuksen solmimista
Valtiovarainministeriö päivittää JIT-sopimusehtoja vuoden 2024 aikana, tavoitteena saada ohjeet valmiiksi vuoden 2025 alussa. Muutokset koskevat pääasiassa tietosuojaa koskevia päivitystarpeita. Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015) on valmisteltu osana JHS-järjestelmää
Lähtökohtaisesti rakennusurakkasopimuksen osapuolet voivat neuvotella välilleen millaisen sopimuksen tahtovat. Sopimuksen neuvotteleminen alkutekijöistä lähtien vie kuitenkin paljon aikaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, joten yleensä rakennusurakkasopimuksissa hyödynnetään alan toimijoiden
Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE) ovat valtiovarainministeriön ylläpitämiä sopimusehtoja. Ehdoissa on huomioitu hankintalain sopimuksille asettamat vaatimukset siinä määrin kuin se yleisissä ehdoissa on mahdollista. Yleiset sopimusehdot on tarkoitettu käytettäväksi hankintayksiköiden
Innovaatio on uusi käyttöönotettu idea, joka tuottaa käyttäjälleen lisäarvoa. Innovaatioita voidaan luokitella esimerkiksi tuote- ja palveluinnovaatioihin, prosessi-innovaatioihin ja koko palvelujärjestelmän kattaviin systeemisiin innovaatioihin. Innovaatioiden avulla voidaan hakea uusia ratkaisuja
Uudistuvat, erilaistuvat ja elinvoimaiset kunnat: tutustu Kuntaliiton ehdotuksiin hallitusohjelmakirjauksiksi Kuntaliiton ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi 2023–2027 sekä arviot kirjausten vaikutuksista julkiseen talouteen Kuntaliiton ehdotukset hallitusohjelmakirjauksiksi Kuntaliiton
Julkisten hankintojen neuvontayksikön neuvontaklinikan 7.10.2022 aiheena ovat ajankohtaiskatsaus Venäjän vastaisista pakotteista sekä hankintalain kynnysarvojen alle jäävät hankinnat eli pienhankinnat. Pienhankintojen kilpailutus on jätetty hankintalain soveltamisen ulkopuolelle, minkä johdosta ne