Kuntien maankäytön ja ilmastotyön tulevaisuutta luotsaava vuosi 2021 jättää jännitysmomentteja uuteen vuoteen

Tämäkin poikkeuksellinen, pandemian viitoittama vuosi lähenee loppuaan. On aika summata vuoden kulkua kuntien rakennetun ja luonnonympäristön näkökulmasta. Kunhan maailma on taas saatu valmiiksi ennen joulua, on lopulta myös aika kerätä voimia tulevan vuoden koitoksiin vaikkapa lähiympäristöstämme nauttien. Siinä, jos missä voimme iloita kuntien kätten jäljistä.

Vuoden kuluessa työn alla on ollut kuntien maankäytön kannalta merkittävien ohjauskeinojen kokonaisuus. Noin neljän vuoden monipolvisen valmistelun ja yllättävienkin käänteiden päätteeksi syksyllä lausuntokierrokselle lähti ympäristöministeriön esityksenä tärkein tulevaisuuden kuntien toimintaa ja taloutta ja yhdyskuntien kehittämistä ohjaava erityislaki, joka kantoi nimeä kaavoitus- ja rakentamislaki. Lakiesitys sai kohtalaisen kylmän vastaanoton niin Kuntaliitossa kuin kunnissammekin koosta ja sijainnista riippumatta. Palaute myös useilta yhteiskunnan muilta toimijoilta on ollut kriittistä. Kokonaisuutena arvioiden esitys nähtiin heikennyksenä nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Kuntien toiminnan kannalta mikään maankäytön, rakentamisen tai liikkumisen ohjauskeino ei ole toisestaan irrallinen. Kaavoitus- ja rakentamislain kanssa loppuvuodesta lausunnolla kävivät lunastuslaki, luonnonsuojelulaki ja ilmastolaki. Vielä lausunnolle odotetaan valmistelun loppusuoralla olevaa kaivoslakia. Nämä lakihankkeet yhdessä rakennetun ympäristön digitalisaatiota määrittelevän RYHTI -hankkeen ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) toimeenpanon kanssa muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten tulevaisuuden kunnissa voidaan huolehtia yhdyskuntien kestävästä kehityksestä, kuntalaisten arjen palveluista ja yritysten toimintaedellytyksistä. Erityistä huolta vuoden mittaan kuntakentällä ja Kuntaliitossa on aiheuttanut myös liikenteen riittämätön rahoitustaso ja rahoitusvastuun sysääminen valtiolta kunnille sopimusyhteistyön ja yhteisrahoitusmallin periaatteiden muodossa.

Hyvistä sujuvan hallinnon, ilmaston ja digitalisaation tavoitteista poiketen näyttää siltä, että tämä ohjauskeinojen kokonaisuus lisäisi merkittävästi erilaisia selvitys- ja raportointivelvoitteita, vaikeuttaisi kuntien maanhankintaa eheän yhdyskuntarakenteen ja kohtuuhintaisen asumisen tarpeisiin ja haittaisi sähköisen asianhallinnan asiakaslähtöistä kehittämistä. Myös ehdotusten kuntatalousvaikutukset tuntuvat monin paikoin väärin ymmärretyiltä tai aliarvioiduilta.  Kuntanäkökulmasta tämä ohjauskeinojen kokonaisuus vaatii siten merkittäviäkin korjausliikkeitä vastatakseen tavoitteisiinsa

Kuntien halu vastata aikamme suurimpiin ympäristöhaasteisiin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ei näytä hiipuneen koronan kourissa. On ollut upea seurata Euroopan ympäristöpääkaupunkivuotta viettäneiden Lahden ja Lappeenrannan määrätietoista ja mukaansa tempaavaa tekemistä globaalien ympäristöongelmien paikallisina ratkaisijoina. Rohkeutta ympäristöjohtajuudessa ovat niin ikään näyttäneet kuntien ilmastojohtamisen valmennukseemme osallistuneet 13 ILMAVA -kuntaa ja luonnon kokonaisheikentymättömyyttä ekologisen kompensaation keinoin tavoittelevat NoNetLoss City -hankkeen kasvukaupungit.

Varjonsa kuntien vaikuttavalle ilmastotyölle heitti EU-komission heinäkuussa lanseeraama 55-valmiuspaketti, jonka esitykset yksityiskohtaisuudessaan näyttävät unohtavan paikalliset olosuhteet ja vapauden valita niihin soveltuvat vaikuttavimmat päästövähennyskeinot. Tähän asti vapaaehtoisuuden pohjalta kuntien omista lähtökohdista esimerkillisesti edenneeseen ilmastotyöhön on alkanut kohdistua enenevästi EU-tason velvoitteita. Onkin korkea aika aloittaa keskustelu kuntien vihreän siirtymän rahoituksesta rahoitusperiaatteen mukaisesti. Ilman kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamista Suomi kun ei ole hiilineutraali 2035.

Vuosi lähenee loppuaan ja samalla vuosisadan suurin kuntauudistus lähenee alkuaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Paljon olemme Kuntaliitossa vuoden mittaan uurastaneet kuntien sotekiinteistöjen oikeudenmukaisen siirron parissa. Olemme pyrkineet tiivistämään ennakoiden hyvinvointialueiden ja kuntien välisiä turvallisuus- ja varautumistehtävien saumoja ja tarjonneet tietoa ympäristöterveyden järjestämisvaihtoehdoista.

Kuntatalouden tasapainon muuttuessa edessä on urakkaa kuntien rakennetun ympäristön investointikyvyn turvaamiseksi, jotta nk. ekologinen jälleenrakennus kunnissamme voi jatkua toivotulla tavalla. Korona ja muuttunut ilmasto ovat viimeistään opettaneet, että yhdyskuntien hyvä iskunsietokyky alias resilienssi on avainasemassa hyvinvoivassa kunnassa. Veikkaan ja toivon, että näissä teemoissa otetaan vauhtia ja vahvistetaan kuntien toimintakykyä tulevina vuosina.       

Vuosi 2022 on näytön paikka. Silloin siirtynee eduskunnan päätettäväksi isoja kuntien rakennetun ja luonnonympäristön suuntaa ohjaavia esityksiä tai sitten ei. Toivon päättäjiltämme tarkkaa harkintaa siinä, mitkä lopulta ovat vaikuttavimmat ohjauskeinot tavoitellessamme turvallisia, terveellisiä, toimivia sekä ilmastonkestäviä ja luontoarvoja vahvistavia yhdyskuntia.         

Kiitos kunnille ja kumppaneille kuluneesta työntäyteisestä vuodesta. Joulurauhaa ja yhdessä tekemistä vuodelle 2022!

Kirjoittaja

Kirjoittaja on yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Kuntaliitossa.

Twitterissä: @miirariipinen