Ellica Mildh 1.11.2022

Etsitään: nuoria suomalaisia EU:n toimielimiin

Suomen liityttyä EU:hun sen toimielimiin rekrytoitiin suuri määrä suomalaisia. Ensimmäisessä aallossa palvelukseen palkattujen viranhaltijoiden on pian aika eläköityä. 

Edessä on ongelma: EU-uran houkuttelevuus on vuosien myötä hiipunut. Uuden sukupolven viranhaltijoista, jotka pystyisivät täyttämään korkeatasoisissa tehtävissä työskentelevien suomalaisten saappaat, on pulaa. 

Suomen ja suomalaisten Brysselissä työskentelevien lisäksi, EU-instituutioista esimerkiksi myös Euroopan komissio on ilmaissut huolensa toimielimen työntekijöiden maantieteellisestä epätasapainosta. Suomalaiset mainitaan yhtenä kansallisuutena, joka on jo nykyisellään huomattavan aliedustettuna nuorempien viranhaltijoiden keskuudessa. 

Hakijat tarvitsevat tukea rekrytointikilpailuihin valmistautumiseen 

Komission palvelukseen hakemisen monimutkaiset rekrytointikilpailut eivät houkuttele nuoria hakijoita. Prosessit ovat suomalaisille kovin vieraita. 

Tällä hetkellä ei ole olemassa kansalaisuuskiintiöitä tai rekrytointikilpailuja, jotka edistäisivät aliedustettujen kansallisuuksien hakeutumista komissioon. Siksi olisi erityisen tärkeää, että hakijat saisivat tukea hakemiseen kotimaastaan. 

Osallistuin hiljattain Helsingin yliopiston EU:n Alumni Clubin järjestämään tapahtumaan Brysselissä. Teemana oli yliopiston rooli nuorten tietoisuuden lisäämisestä EU-uravaihtoehdoista. 

Opiskeluaikanani en koskaan saanut tietoa EU:n uramahdollisuuksien laajasta tarjonnasta. Muutkin tilaisuuteen osallistuneet totesivat samaa. Nuorille on tarjolla useita keinoja saada jalkansa oven väliin Brysselissä, esimerkiksi komission Bluebook-harjoittelu ja sitä seuraava Junior Professional -ohjelma. Suomalaisten yliopistojen tulisi ottaa vahvempi rooli tällaisten ohjelmien tunnetuksi tekemisessä. 

On Suomen edun mukaista toimia 

Selvitystemme mukaan noin 60 prosenttia kuntien tehtävistä ja päätöksistä on peräisin EU:n säännöstöstä. Saman suuntaisia tuloksia on saatu monissa muissakin jäsenmaissa, kuten Tanskassa. 

On kuntien edun mukaista, että komissiossa on hyviä käytäntöjä ja moninaista paikallistuntemusta Suomesta. Silloin EU:n asiantuntijat tietävät, millaista on esimerkiksi elää Suomen pienissä pohjoisissa tai kaksikielisissä läntisissä kunnissa. 

Vaikka komission viranhaltijat eivät edusta omaa kotimaataan, pääosastot käsittelevät suoraan Suomea koskevia kysymyksiä. EU:n legitimiteetin kannalta on tärkeää, että viranhaltijat edustavat jäsenvaltioita tasapuolisesti. Se johtaa parhaimmillaan myös kansalaisten ja EU:n välisen etäisyyden kaventumiseen. 

EU-uralle hakeutumisessa ei ole kyse pelkästä hakijan omasta aktiivisuudesta. Eri tasoilla toimivien toimijoiden on haasteen ratkaisemiseksi yhdistettävä voimansa mahdollisimman nopeasti, aina paikallistasolta valtioneuvostoon ja yliopistoihin. 

Vielä ehtii osallistua Politiikkaviikkoon 

Parhaillaan vietetään Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin koordinoimaa vuotuista politiikkaviikkoa. Olemme Politiikkaviikon yhteistyökumppani.  

Allianssi tarjoaa osallistuville kouluille, oppilaitoksille sekä muille nuorten ryhmille ja heidän kanssaan toimiville aikuisille opetusmateriaaleja, joiden avulla käsitellä nuorten kanssa yhteistyön mahdollisuuksia ja erimielisyyksien ylittämistä erilaisten ongelmatilanteiden edessä niin politiikassa kuin nuorten arjessa. Lisätietoa löytyy Allianssin sivuilta.

Kirjoittajasta lyhyesti

Ellica Mildh oli EU-harjoittelijana Kuntaliiton Brysselin-toimistossa. 

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme