Jaana Nevalaisen ja Aleksi Kopposen blogi 24.5.2022

Ihmiskeskeinen Suomi - kuntien digiviikolla pohditaan yhdessä kuinka edistää kuntien ihmiskeskeistä toimintaa

Mitä ihmiskeskeisyys on? Miksi kuntien pitäisi kiinnostua siitä? Ihmiskeskeisyyden määrittely riippuu näkökulmasta. Johdolle sitä voisi kuvailla sanapareilla hyvinvoinnin tilannekuvajohtaminen, elämäntapahtumalähtöiset palvelukokonaisuudet ja ihmiskeskeinen visiojohtaminen. Kansalaiselle, kuntalaiselle se tarkoittaa hyödyllisiä palveluehdotuksia, kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia ja huolehtimiseen voimaannuttamista.

Julkisille ja yksityisille palveluntarjoajille se tarkoittaa elämäntapahtumalähtöistä palvelutuotantoa, poikkisektoriaalisia yhteistyömalleja ja hyvinvointivahvisteista liiketoimintaa. Kaikki kulminoituu siihen, miten toimintaa halutaan kehittää ihmiskeskeisesti, yksilön hyvinvointia tukien.

Kuntia on reilu kolmesataa, joten on ymmärrettävää, että kuntien toiminta on monimuotoista. Löytyy suunnannäyttäjiä, joilla on edellytykset tehdä kansainvälistä keihäänkärkityötä. Toisaalta on myös kuntia, joilla ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin kohdistaa niukat resurssinsa ja kehityshankkeensa ydintehtäviensä hoitoon mahdollisimman kustannustehokkaasti. Miten voidaan levittää ja monistaa hyviä toimintamalleja ja ratkaisuja kokonaisvaltaisesti kunnissa, jotta ne saadaan kaikkien hyödynnettäväksi, on haaste ja sen ratkaiseminen tulisi olla kaikille yhteinen tavoite. Eikö ole myös ihmiskeskeistä miettiä, miten tuetaan laadukkaat ja ennakoivat palvelut asuinpaikasta riippumatta?

Samalla palvelujen siirtyminen hyvinvointialueille ja TE-uudistus mullistavat kuntakentän. Muutos tuo ainutlaatuisen tilaisuuden uudistaa omaa toimintaa niin, että kunnasta kuoriutuu ihmisten tarpeita ennakoivasti palveleva ja tukeva toimija.

Digikompassista suunta elämäntapahtumalähtöisiin palvelukokonaisuuksiin

Suomen kansallisen digikompassin luonnokseen on kirjattu tavoitteeksi määritellä sekä digitalisoida 40 merkittävintä elämäntapahtumapalvelukokonaisuutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten julkinen hallinto haluaa toteuttaa ihmiskeskeisyyttä ja elämäntapahtumalähtöisyyttä mahdollistamaan ihmisille sujuvampaa arkea ja yrityksille parempaa liiketoimintaa. Elämäntapahtumien valinta on myös hyvä tapa luoda poliitikoille parempia johtamisen välineitä yhteiskuntamme uudistamiseen ihmisten näkökulmasta, ei hallinnon uudelleen organisoinnin tavoitteista käsin. 

Elämäntapahtumalähtöisyys luo julkiselle hallinnolle uudenlaisen tavan toimia ja järjestää palvelutuotantoa yhdessä eri sektorien toimijoiden kanssa. Myös kuntien rooli elämäntapahtumapalvelukokonaisuuksien muodostamisessa on kriittisen tärkeää, koska ihmisen näkökulmasta kuntien palvelut ovat hyvin keskeinen osa jokapäiväistä elämää.

Elämäntapahtumalähtöisyys on toimintatapa, joka ei edellytä uutta lainsäädäntöä tai edes kansallisia strategisia linjauksia. Sitä voi itse kukin soveltaa omassa toiminnassaan ja hankkeessaan vaikka välittömästi.  Se on yksinkertaisimmillaan tapa nähdä omalla vastuulla olevat palvelut osana ihmisen elämää ja arkea. Silloin kuntalaisia ei tarkastella ensisijaisesti kunnan palveluiden tai edes palveluketjujen asiakkaana, vaan yksilöinä, joilla on lukuisia palvelutarpeita elämän eri tilanteissa ja tapahtumissa. Tätä toimintatapaa tukemaan myös kuntien ihmiskeskeistä toiminnan muutosta rakennetaan verkkopalvelu osana valtiovarainministeriön koordinoimaa kansallista tekoälyohjelma  AuroraAI:ta.

Verkkopalvelua kehitetään laajassa yhteistyössä kuntasektorin, valtionhallinnon sekä tulevien hyvinvointialueiden, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Verkkopalvelusta vastaa HAUS kehittämiskeskus Oy ja palvelu tulee kokoamaan ihmiskeskeisen toiminnan muutoksen keskeisimmät konseptit, työkalut ja esimerkkitoteutukset. Palvelun konsepti esitellään AuroraAI:n verkostotilaisuudessa, joka järjestetään hybriditilaisuutena perjantaina 17.6.2022 klo 9 - 11. Ilmoittaudu tilaisuuteen mukaan tästä.

Muutos on niin perustavanlaatuinen, että kenenkään ei pitäisi jäädä yksin pohtimaan näitä asioita, eikä oppeja tulisi pitää vain oman organisaation sisällä. Siksi sektorirajat ylittävä yhteistyö niin valtionhallinnon, kuntien, hyvinvointialueiden kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on kriittisen tärkeää, jotta kaikki unelmat ihmiskeskeisestä kunnasta voisi toteutua käytännössä. Tämänkaltaista muutosta ei tehdä hetkessä, vaan todellinen muutos koostuu pienistä, samaan suuntaan osoittavista hankkeista, projekteista, piloteista ja kokeiluista, joiden avulla yhdessä muodostamme ihmiskeskeistä kuntaa. Toisaalta kunnat ovat työskennelleet jo vuosia näiden asioiden parissa, joten hyödynnettävää materiaalia, teknologiaa ja oppia on jo nyt valtavasti tarjolla.

Tervetuloa keskustelemaan ihmiskeskeisestä ja elämäntapahtumalähtöisestä toiminnan muutoksesta 6.6.2022 klo 10.00-12.00 (teams) Ihmiskeskeisyyden kuntaklinikalle ja kuulemaan lisää ihmiskeskeisen toiminnan muutoksen mahdollisuuksista kunnille sekä tuomaan digiklinikalle myös konkreettisia kysymyksiä oman kuntasi toiminnan kehittämisestä.

Jatkamme 6.6. iltapäivällä teemassa klo 12.30–14.30, jolloin aiheena on AuroraAI-verkko ihmiskeskeisyyden tukena, jolloin Digi- ja Väestötietovirasto esittelee AuroraAI-verkkoa, sen hyödyistä ja kuinka liittyä mukaan.

Kuntien digitalisointiviikko järjestetään 6-10.6.2022. Viikon aikana Kuntaliiton asiantuntijat järjestävät yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa monipuolista ja ajankohtaista ohjelmaa sekä etänä että livenä Kuntatalolla.

Tutustu digiviikon ohjelmaan tapahtumasivulla ja merkitse kiinnostavimmat tilaisuudet kalenteriisi.

Kirjoittajat: erityisasiantuntija Jaana Nevalainen, Kuntaliitto, ja erityisasiantuntija Aleksi Kopponen, valtiovarainministeriö.

Kirjoittaja
Jaana Nevalainen

Jaana Nevalainen työskentelee Kuntaliitossa erityisasiantuntijana.