Islanti sai nuorison lopettamaan tupakoinnin ja juopottelun

Islannin mallin ansiosta nuorten tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on Islannissa laskenut vuodesta 1998.

Aiemmin Euroopan humalahakuisimpiin kuuluneet islantilaiset nuoret ovat nyt raittiimpia kuin nuoret muualla Euroopassa. Islannin mallin ansiosta tupakan, alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on Islannissa vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Islannin mallin taustalla on nuorten alkoholinkäyttöön ja tupakointiin liittyvät ongelmat, joihin havahduttiin 1990-luvulla. Vuonna 1997 tehtyjen kyselyiden mukaan yli 40 prosenttia yläkouluikäisistä nuorista oli juonut alkoholia edeltävän kuukauden aikana ja yli 20 prosenttia nuorista tupakoi päivittäin. Myös muiden päihteiden käyttö lisääntyi ja käyttäjät olivat entistä nuorempia.

Islannin luvut eivät olleet mitenkään poikkeuksellisia, sillä ongelma oli tuttu muissakin maissa. Ehdotetut keinot ongelmien ratkaisemiseksi eivät nekään olleet uusia tai ennenkuulumattomia. Kyse on vanhempien osallistumisesta, ennalta ehkäisevästä toiminnasta sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Yhteisöllinen ja elämäntapamuutokseen verrattava malli

Islanti on kuitenkin saanut aikaan konkreettisen ja toimivan mallin. Yhteisöllinen ja elämäntapamuutokseen verrattava malli on rakentunut yksituumaisesti aktiivisen ja laajan yhteistyön kautta.

Islannin mallissa yhteistyön lähtökohtana on lapsen ja nuoren näkökulma, ei toimintojen järjestämisen näkökulma. Malli ei ole mikään projekti vaan tarkoitus on muuttaa ajattelutapaa pitkällä aikavälillä ja pysyvästi.

Mitä Islannissa on sitten tehty? Myönteisen kehityksen taustalla on useita tekijöitä, mutta nähdäkseni kyse on siitä, että keskitytään rinnakkain kolmeen eri osa-alueeseen: lapsiin, aikuisiin ja yhteisöön.

Ehkäisevän päihdevalistuksen sijaan islantilaiset panostavat siihen, että lapsille ja nuorille tarjotaan ohjattua toimintaa, jotta heillä on jotain tekemistä vapaa-aikanaan. Kaikki saavat taloudellista tukea käytettäväksi johonkin vapaa-ajan harrastukseen. Tiedämme, että ohjattu nuorisotyö ja urheilu ehkäisevät päihdekokeiluja.

Vanhemmat olennaisessa osassa

Perhe ja vanhemmat ovat olennainen osa Islannin mallia. Vanhemmuutta tuetaan erilaisten vanhempainyhdistysten kautta sopimuksin ja sitoumuksin. Vanhemmat ovat läsnä sekä koulun arjessa että erilaisissa tapahtumissa. Tavoitteena on, että vanhemmat viettäisivät enemmän aikaa lastensa kanssa. Yhtenä erikoisuutena on, että Islannissa on säädetty lasten kotiintuloaikoja koskeva laki, jota Islannin mallissa käytetään vanhempien tukemiseksi.

Koulu ja kaveriyhteisö ovat tärkeitä lapsille ja nuorille. Kodin, koulun ja aktiviteetteja tarjoavien tahojen välinen yhteistyö on siis tärkeää. Vanhemmat kokoontuvat ja sopivat yhteisistä säännöistä ja suhtautumistavoista. Kunnat tarjoavat tiloja ja paikkoja erilaiselle toiminnalle. Kiinnostavaa Islannin mallissa on, että toiminnasta vastuussa olevat henkilöt ovat palkattuja ja koulutettuja valmentajia eli työntekijöitä – eivät vapaaehtoisia yhdistysaktiiveja tai vanhempia.

Islanti on pieni maa, jossa on asukkaita suunnilleen saman verran kuin Tampereella eli vähän enemmän kuin ruotsinkielisiä on Suomessa. Lähes puolet islantilaisista asuu Reykjavikissa, joka muodostaa maantieteellisesti oman suhteellisesti eriytyneen yhteisönsä. Varmasti osittain näistä seikoista johtuen Islannissa on suhteellisen lyhyessä ajassa onnistuttu saamaan aikaan muutos ja halu vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-aikaan. Työ on ollut vahvasti näyttöön pohjautuvaa, ja toteutetut toimenpiteet perustuvat tilastoihin ja tutkimustietoon.

Voivatko muut maat päästä samaan kuin Islanti? Kyllä voivat!

Meillä on Suomen malli

Meillä Suomessa on kuntia, joissa tehdään aktiivista nuorisotyötä ja sovelletaan Islannin mallin mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi meillä on oma kansallinen mallimme, Suomen malli. Vuosina 2021–22 kaikkiaan 235 kuntaa sai yhteensä 17 miljoonaa euroa tukea Suomen mallin toteuttamista varten. Suomen malli on suunnattu lapsiin ja nuoriin koulujen kautta ja se koskee perusopetuksen vuosiluokkia 1–9.

Merkittävä ero meillä toteutettavien toimintojen ja Islannin mallin välillä on käsittääkseni se, että Islannissa panostetaan yhteisen näkemyksen löytämiseen ja yhteistyöhön, pitkän aikavälin toimintaan sekä kaikkien osapuolten aktiiviseen osallistamiseen ja kouluttamiseen.

Meillä Suomessa on tietoa ja edellytykset toimia, mutta tarvitaan uudenlaista ajattelua ja osittain kyse on myös ideologiasta. Rahoitus, lainsäädäntö ja priorisointi ovat poliittisia kysymyksiä.

Näkisin myös, että meidän on lakattava ajattelemasta projekteittain tai hallituskausittain. Pysyvien muutosten aikaansaamiseksi on ajateltava pidemmällä aikavälillä. Erityisen kiinnostava tämä kysymys on nyt meneillään olevien hallitusneuvottelujen aikana. Tulevaisuudessa kunnan tehtävänä on edistää terveyttä ja hyvinvointia aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi. Millähän tavalla tuleva hallitus aikoo tukea kuntia tässä tärkeässä tehtävässä?

• Alaviite: Blogi perustuu vierailuun, jonka Kuntaliiton ruotsin- ja kaksikielisten kuntien verkosto teki Reykjavikiin toukokuussa 2023 tutustuakseen Islannin malliin. Vierailukohteita olivat Islannin kuntaliitto (Samband íslenskra sveitarfélaga), Reykjavikin kaupungintalo, Islannin parlamentti (Alltingi) ja Planet Youth (Islannin malli).