Vuosi 2030 on nyt: Suomalaiset kunnat johtavat kestävää kehitystä

YK:n pääsihteeri António Guterres totesi avatessaan kestävän kehityksen huippukokousta New Yorkissa 18.9.2023, että nyt on aika pitää kiinni lupauksestaan rakentaa maailma, jossa terveys, edistys ja mahdollisuudet kuuluvat kaikille. 

Suomalaiset kunnat ovat jo vuodesta 1995 lähtien edistäneet kestävyyttä osana perustehtäviään. Noin 65 prosenttia kestävän kehityksen tavoitteista liittyy kuntien tehtäviin. 

Suomen kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat sitoutuneet kansallisen kestävän kehityksen strategian edistämiseen ja kuutoskaupungeilla eli kuudella suurimmalla kaupungilla on SDG-tavoitteiden strategista johtamista kehittävä verkosto, joka on muun muassa yhteiskehittänyt SDG-työkaluja kunnille. Kaupungit raportoivat säännöllisesti YK:lle kestävän kehityksen paikallisesta toimeenpanosta.

On aika tunnustaa: suomalaiset kunnat johtavat kestävää kehitystä esimerkillään, paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen korostivat heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa suomalaisten kaupunkien ja kuntien erinomaista ja edellä käyvää työtä kestävän kehityksen edistämisessä. Paikallistason näkyvyys oli seurantakokouksessa ennenkuulumattoman suurta ja puheenvuoroissa korostui synkeyden sijaan optimismi: kaupungit ja kunnat jälleenrakentavat kriisienjälkeistä maailmaa paremmaksi ja kestävämmäksi. Ilman innostavia esimerkkejä ei tapahdu edistystä, eikä kestävää tulevaisuutta voi saavuttaa ilman kuntia.

Kestävän kehityksen edistämiseksi tarvitaan kaikilla hallinnon tasoilla tapahtuvaa, mutta myös tasoja läpileikkaavaa strategista johtamista sekä yhteisymmärrystä yhteisistä tavoitteista ja tavoitetasoista. 

Päästäksemme Agenda2030:n asettamiin päämääriin, tarvitsemme systeemistä muutosta niin ajattelussamme kuin toiminnassammekin. Tämä ei ole mahdollista ilman vahvaa poliittista sitoutumista pitkäjänteiseen kestävyystyöhön, joka ulottuu kuntaorganisaation kaikkiin osiin työryhmistä lautakuntiin ja johtoryhmiin, palvelualueilta konsernihallintoon sekä vaikuttamis- ja päätöksentekoelimiin. 

Kestävän kehityksen edistämiseksi on tärkeää, että kunnat asemoituvat myös globaaliin kontekstiin universaalien tavoitteiden kautta. Kunnilla on mahdollisuus luoda uusia tapoja toimia rajat ylittävästi globaalien kumppanuuksien avulla. Esimerkkinä mainittakoon Tampereen ja Mwanzan yhteistyö kestävän kehityksen raportoinnissa. Paikallisessa kestävyystyössään kunnat onnistuvat parhaiten osallistamalla sidosryhmät ja edistämällä monitoimijaisuutta. 

Kestävän kehityksen johtaminen tarkoittaa kestävän kehityksen tavoitteiden kytkemistä kunnan keskeisimpiin prosesseihin, kuten strategiaan, talousarvioon ja erillisohjelmiin. Kun tuomme kestävän kehityksen viitekehyksen kunnan arkeen ja lisäämme kunnan toimijoiden ymmärrystä heidän oman työnsä vaikuttavuudesta, voimme todella onnistua kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Presidentti Sauli Niinistöä lainatakseni: ”Kestävä kehitys ei saa olla vain päälle liimattu koriste. Sen on oltava kaiken toimintamme ytimessä.”