Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tulevaisuus huolestuttaa

On kulunut yli 20 vuotta siitä, kun perusopetuksen yhteyteen kehitettiin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta.  Aamu- ja iltapäivätoimintaa on järjestetty perusopetuslain säännösten nojalla 1.8.2004 lähtien eikä toiminnan peruslähtökohtiin ole juurikaan tehty muutoksia. 

Tällä hetkellä lähes kaikissa kunnissa järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa, vaikka pakkoa ei ole. Toimintaan osallistuu lähes 60 000 lasta, joista yli puolet ovat ensimmäisellä vuosiluokalla. Kuten kuntien perusopetuksen oppilasmäärissä, myös aamu- ja iltapäivätoiminnan osallistuvien lasten määrissä on suurta vaihtelua. Pienimmissä kunnissa toimintaa järjestetään yksittäisille ja suurimmissa kaupungeissa tuhansille lapsille. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan käytänteitä ja laatua on vuosien saatossa selvitetty ja arvioitu. Lainsäädännön reunaehtojen vakiinnuttua toimintamallit ovat yhtenäistyneet ja kunnissa on tehty paljon hyvää kehitystyötä. Toimintaan osallistuvat lapset ja heidän vanhempansa ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä kunnan järjestämään toimintaan. Esimerkiksi Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (2024) selviää, että palveluun tyytyväisyys on parantunut vuosien varrella. Myös palveluiden saavutettavuutta pidetään hyvänä.

Kunnilla on erilaisia tapoja järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa

Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä tuen uudistuksen jälkeen muiden vuosiluokkien osalta oppilaskohtaista tukea saaville oppilaille. Myös 1.8.2026 alkaen oppilailla, joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite, on mahdollisuus osallistua toimintaan. Toiminnan kohdejoukko ei ole tuen uudistuksen yhteydessä laajentunut.  

Kunnat päättävät, järjestävätkö aamu- ja iltapäivätoimintaa. Pääsääntöisesti kunnat toteuttavat aamu- ja iltapäivätoimintaa kunnan omana toimintana (73 %) koulujen tiloja hyödyntäen. Kuntien välinen yhteistyö on myös mahdollista ja sitä jonkin verran myös tehdään. Tämän lisäksi toiminnan tuottamista avustetaan (18 %) ja toteutetaan ostopalveluna (9 %). 

Kunnat myös päättävät eri kohdejoukoille järjestettävän toiminnan laajuudesta.  Toimintaa voidaan järjestää kaikille kohdejoukkoon kuuluville lapsille tai rajatummin. Jos paikkoja rajataan, on jokaisen kohdejoukon osalta pohdittava paikkamäärät. Valintaperusteissa on huomioitava lapsien yhdenvertainen kohtelu.

Laadukkaalla ja hyvin toteutetulla toiminnalla on suora vaikutus aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvan lapsen vapaa-aikaan. Jokaiselle toimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava joko 570 tuntia tai 760 tuntia ohjattua toimintaa koulun työvuoden aikana.  Tämä vastaa keskimäärin n. kolme tai neljää tuntia päivässä eli pituudeltaan lähes yhtä pitkää aikaa, kun alkuluokilla olevien oppilaiden koulupäivä. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista.

Hyväkin kaipaa huoltoa - valtakunnallista yhteiskehittämistä tarvittaisiin kipeästi

Aamu- ja iltapäivätoiminnassa noudatetaan Opetushallituksen antamia aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita. Tämän lisäksi kunnat laativat ja hyväksyvät toimintasuunnitelman. Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet on julkaistu vuonna 2011, eikä niitä ole sisällöllisesti uudistettu. Vuonna 2018 julkaistiin Opetushallituksen raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistarpeista, jotka eivät ole edenneet toimenpiteiksi. 

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadusta halutaan pitää kiinni, mutta hyvänkin ylläpito kaipaa huoltoa ja kehittämistä. Kunnat ovat viestineet, että viidessätoista vuodessa yhteiskunnan kehityksessä on tapahtunut muutoksia, jotka olisi paremmin pystyttävä huomioimaan. Toiminnan perusteet pitäisikin uudistaa.  Myös se, että koulupäivän pituutta on pariin otteeseen kasvatettu alaluokilla, heijastuu aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen ja tarpeeseen. Kuntien antaman palautteen perusteella valtakunnallista yhteiskehittämistä tarvittaisiin kipeästi. 

Kunnat kokevat myös vaikeaksi tämänhetkisen tilanteen, jos perheet eivät saa lapsellensa lyhytaikaista huolenpitoa, eikä kuntien järjestämä aamu- ja iltapäivätoiminta tätä palveluntarvetta paikkaa. Kyseessä on tärkeä, mutta hankalaksi osoittautunut kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinta, jossa viranomaisten antama ohjeistus tarvitsisi konkretiaa ympärilleen.    

Aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusleikkaus huolestuttaa

Vuonna 2024 aamu- ja iltapäivätoiminnan käyttökulut olivat n. 168 miljoonaa euroa. Kustannuskehitys on ollut nousujohteista viimeiset vuodet. 

Kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitus muodostuu käytännössä kolmesta osasta: 

• Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella myönnettävästä valtionosuudesta

• Perheiltä perittävistä toimintamaksuista

• Kuntien omarahoitusosuudesta eli pääosin verotuloista

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitusta leikataan ensi vuoden alusta lähtien n. 7 miljoonan eurolla. Tämä kompensoitaisiin kunnille mahdollistamalla asiakasmaksujen korottaminen noin 23 prosentilla. 

Käytännössä, jos perheiden tahto tai kyky maksaa toiminnasta ei toteudu, on kuntien arvioitava nopealla aikataululla, onko omarahoitusosuuden kasvattaminen realistista. Jos ei, on kuntapäättäjien päädyttävä supistamaan tai jopa lakkauttamaan toiminta. Pidän todennäköisenä, että vanhemmat myös entistä tarkemmin harkitsevat, onko toiminta rahan väärtti tai olisiko jokin muu perheelle halvempi vaihtoehto mahdollinen.

Kuntaliitossa olemme pitäneet tärkeänä, että ensi vuoden osalta rahoitusleikkausta ei tehtäisi kokonaisuudessaan vaan liudennettaisiin. Järkevää olisi, jos maksukorotukset tehtäisiin aikaisintaan lukuvuoden 2026–2027 alusta. Tämä olisi kohtuus kuntien ja perheiden näkökulmasta.      

Kunnat kehittävät palveluitaan

Koulupäivän yhteyteen nivotut palvelut ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Kokonaisuudessaan kunnat panostavat huomattavan paljon lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja osallisuuden edistämiseen. 

Koulupäivän yhteydessä on mahdollista järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa, koululaisten kerhotoimintaa ja harrastamisen Suomen mallin mukaista toimintaa. Vaihtoehtoja on monia laajasta tarjonnasta olemattomaan, maksullisesta maksuttomaan. Valtakunnallisesti näitä toimintoja ei kehitetä yhtenäisesti. Sen tekevät käytännössä kunnat, jos siihen on varaa.