Perusopetuksessa lukuvuosi käynnistyy - moni uudistus viedään käytäntöön

Perusopetuksen lukuvuosi käynnistyy tämän viikon aikana monessa kunnassa. Osa oppilaista palaa kouluun viimeistään ensi viikolla Tänä lukuvuonna hieman yli 1 900 kunnallista peruskoulua avaa ovensa yli 500 000 oppilaalle. Jokaiseen koulun aloittamiseen liittyy monenlaista odotusta, iloa ja jännitystä. 

Tätä lukuvuotta voisi kuvalla perusopetukseen kohdistuvien uudistusten superlukuvuodeksi. Mikä oikein muuttuu? 

Uudistettu oppimisen ja koulunkäynnin tuki - riittääkö rahoitus?

Suurin muutos koskee perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistumista. Lakimuutokset tulevat tämän lukuvuoden alusta voimaan. Aiemmasta kolmiportaista tuesta luovutaan sekä esi- ja perusopetuksessa. Tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tilanteet arvioidaan uuden lain mukaisiksi vielä tämän lukuvuoden aikana. 

Kunnissa on tehty tiiviillä aikataululla opetussuunnitelmatyötä, tärkeitä linjauksia tuen käytänteistä sekä arvioitu resursointitarpeita. Jatkossa oppilaita tuetaan ensisijaisesti ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla. Tarvittaessa yksilöllistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilanteet arvioidaan ja suunnitellaan oppilaskohtaisten tukitoimien antamiseksi. 

Entäpä uudistuksen rahoitus? Valtio rahoittaa kuntien tehtävien lisäyksen peruspalveluiden valtionosuuden lisäyksellä. Tämän vuoden osalta vaikutus on n. 38 miljoona euroa ja ensi vuonna n. 90 miljoonan euroa. Valtionosuudet ovat yleiskatteellista rahoitusta ja kunnat päättävät, paljonko uudistuksen toimeenpanolle kohdennetaan resursseja, jotta lakisääteiset tehtävät saadaan hoidettua.

Julkisuudessa on esitetty epäily kuntien tahtotilasta panostaa tukeen. Tilanne on epäreilu ottaen huomioon kuntataloutta heikentävät toimenpiteet, kuten Sanna Lehtonen 4.8. julkaistussa blogissaan "Hallitus leikkaa, kun pitäisi vahvistaa – kouluvuosi alkaa kunnissa ristiriitaisissa merkeissä" toteaa. Kuntien tahtotila on tarjota laadukasta perusopetusta asuinpaikasta riippumatta. 

Suuriin rakenteellisiin uudistuksiin sisältyy aina epävarmuutta. Muutosten juurruttaminen kouluihin vaatii malttia ja kehittämismyönteisyyttä. Tuen uudistuksessa kyse ei ole pelkästään resursseista vaan myös uusien toimintatapojen kehittämisestä ja oppilaiden tukemisessa mahdollisimman varhain. Tämä lukuvuosi kannattaakin hyödyntää uusien timanttisten toimintamallien kehittämiseen.  

Opetuksen määrää kasvatetaan alaluokilla 

Oppilaiden perustaitoihin eli lukemiseen ja laskemiseen panostetaan lisäämällä alaluokkien opetusta äidinkielessä ja kirjallisuudessa kahdella vuosiviikkotunnilla sekä matematiikassa yhdellä vuosiviikkotunnilla. Tuntijaon muutoksista hyötyvät eniten tänä lukuvuonna ensimmäisellä vuosiluokalla aloittavat oppilaat.  

Paikalliselle päätöksenteolla on annettu jonkin verran välystä. Uudistus ei muuttanut perusopetuksen opetussuunnitelmassa olevia oppiaineiden tavoitteita. Fokus on yksinkertaisesti lisäajan antamisessa oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Nähtäväksi jää kuinka suuri vaikutus oppilaiden oppimistuloksiin saadaan opetusmäärän lisäyksellä. 

Jatkossa tarvitaan arviointitietoa opetusmäärien lisäämisen vaikutuksista. Tämä on kolmas perättäinen hallitus, joka on päätynyt toteuttamaan kohdennetusti opetusmäärien lisäyksen oppiaineisiin. Riittääkö jatkossa maltti antaa aikaa arvioida näiden toimenpiteiden vaikutuksia? 

Mobiililaitteiden käyttöä rajataan - saadaanko lisää liikettä välitunneille?

Oppilaiden oppimiseen ja työrauhaan pyritään vaikuttamaan rajaamalla mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana. 

Oppilas ei enää saa käyttää puhelinta tai muuta mobiililaitetta oppitunnin aikana lukuun ottamatta niiden käyttöä opettajan luvalla oppimistarkoitukseen. Käyttö on kuitenkin sallittu opettajan tai rehtorin luvalla henkilökohtaiseen terveydenhoitoon taikka apuvälineenä.

Lakimuutokset hyväksyttiin juuri ennen koulujen edellisen lukuvuoden päättymistä. Ne edellyttivät opetuksen järjestäjiltä ripeitä toimia koulujen järjestyssääntöjen päivittämiseksi. Moni käytännön kysymyksiä tuli ratkoa kuten missä laitteita tulee säilyttää koulupäivän aikana, rajataanko käyttöä lakia laajemmin vai edetäänkö maltillisesti. 

Kunnat ovat käytänteitä ja rajauksia pohtiessaan voineet hyödyntää Opetushallituksen tukimateriaalia ja suosituksia rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä. 

Moni on toiveikas, että oppilaiden yhdessä tekeminen lisääntyy ja välitunneille saataisiin lisää liikettä. 

Liikunnallisen elämäntavan edistämistä koskeva muutos tulee voimaan 1.8.2026. Opetushallitus käynnistänee piakkoin opetussuunnitelman perusteiden muutoksen valmistelun.  

Tupakkalain muutokset vaikuttavat oppilaitosten toimintaan

Tupakkalain soveltamisalan piiriin on 1.8.2025 lukien lisätty savuttomat nikotiinituotteet. Jatkossa tupakoinnin ohella on kiellettyä käyttää savutonta tupakkatuotetta ja savutonta nikotiinituotetta päiväkotien taikka esi- tai perusopetusta, ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta antavien oppilaitosten sisä- tai ulkotiloissa sekä leikkikentillä tai -paikoilla. Muutoksilla on myös vaikutusta sisätiloissa ja ulkoalueilla oltaviin opasteisiin.  

Alle 18-vuotias ei saa pitää hallussaan mitään tupakan vastikkeita kuten nikotiinipusseja tai nikotiinitonta ”vapea”. Esimerkiksi peruskoulun oppilas ei saa tuoda kouluun eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty. Jatkossa näihin kiellettyihin aineisiin kuuluvat myös tupakkatuotteiden lisäksi tupakkalaissa säädetyt tupakan vastikkeet. 

Perusopetuslaissa säädetään tyhjentävästi opetuksen järjestäjän, opettajan/rehtorin toimivaltuuksista, joilla yksittäisen oppilaan toimintaan voidaan koulun toiminnassa puuttua. Näihin säännöksiin ei ole tässä tupakkalain muutoksen yhteydessä tehty muutoksia.

On tärkeää, että oppilaat ja heidän vanhempansa tunnistavat tupakkalain hallussapitokiellon laajenemisen siten, että se kattaa myös tupakan vastikkeet. Kodin ja koulun yhteistyöllä on tärkeä rooli asian tiedostamiseksi. 

Aluehallintovirastojen oma-aloitteinen valvonta laajenee

Aluehallintoviraston toimivaltuuksia on laajennettu perusopetuksen osalta. Aluehallintovirastot voivat jatkossa oma-aloitteisesti ottaa tutkittavakseen, onko opetus järjestetty lain mukaisesti. Sen lisäksi säädetään aluehallintoviraston käytettävissä olevista sanktioista. 

Kuntaliitto ei kannattanut muutoksia, vaan olisi pitänyt parempana ratkaisuna, että Aluehallintovirastojen roolia opetuksen järjestäjien informaatio-ohjauksessa kehitetään johdonmukaisesti ja alueelliset koulutusmahdolliset turvataan. Vielä emme tiedä, miten viraston voimavarat kohdennetaan uuteen tehtävään. 

Katse hieman tulevassa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt lainvalmistelutyön, joka mahdollistaisi kunnille jatkossa tarjota perusopetuksessa järjestettävää valmistavan opetuksen lisäopetusta ja saada siihen rahoitusta. Tämä uusi opetuksen järjestämistapa on suunnattu maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden opetuskielen peruskielitaidossa on puutteita. Muutos on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2026 ja edellyttää myös opetussuunnitelmien päivitystä. Kyseessä on budjettilakiesitys, jota käsitellään vielä syksyllä eduskunnassa. 

Samassa esityksessä ehdotetaan osana valtion talouden sopeutustoimia n. 7 miljoonan euron leikkausta perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitukseen. Vähennys esitetään kompensoitavaksi siten, että kunnat voisivat korottaa toiminnan ns. maksukattoja 1.1.2026 alkaen. Kuntien on käytännössä mahdotonta korottaa toimintamaksuja kesken lukuvuoden. Kuntaliitossa olemme esittäneet kunnille lisäaikaa reagoida siten, että lakimuutosta lykättäisiin seuraavaan lukuvuoteen eli 2026-2027. 

Perusopetukseen panostetaan kuntien toimesta

Kuntaliiton kuntalaistutkimuksen tuoreimpien tulosten mukaan kuntalaisten luottamus perusopetuksen järjestämiseen on pysynyt korkealla tasolla. Perusopetukseen ollaan tutkitusti tyytyväisiä. 

Lapsimäärän kehityksen seuraaminen tulee olemaan ajankohtaista tällä valtuustokaudella ikäluokkien pienentyessä. Jos perusopetuksen päättäneitä oli viime lukuvuonna vielä noin 60 000 on peruskoulutaipaleen aloittavien määrä tipahtanut noin 51 000 lapseen. Muutos on suuri. Kuntaliitto kannustaa edelleen kehittämään yhteistyön tapoja perusopetuksen järjestämiseksi ja kirittää lainsäädäntöä, jotta esim. etäopetus olisi mahdollista lähiopetusta täydentävänä ratkaisuna myös perusopetuksessa. 

Vaikka lapsimäärät vähenevät tulevalla valtuustokaudella, luotan siihen, että kunnat kykenevät huolehtimaan perusopetuksen saatavuudesta ja laadusta.