Mihin katosi hallituksen koulutusmyönteisyys?

Kuntien sivistys- ja koulutuspalveluihin on luvassa aikamoista kuritusta, jos VM:n budjettiehdotus etenee. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa valtion vuoden 2026 budjetiksi esitetään, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistetaan 150 miljoonan euron leikkaus. 

Tarkoituksena ei olisi kuitenkaan leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen. On harhaanjohtavaa, ellei suoranaista sumutusta ilmoittaa, että 150 miljoonan euron vos-leikkaukset toteutetaan byrokratiaa poistamalla niin, ettei se kohdentuisi varhaiskasvatukseen tai perusopetukseen. Ei sellaista byrokratiaa kunnissa ole, ja VM:ssä kyllä tiedetään se. Nyt esitetyn leikkauksen lisäksi hallitus päätti jo kevään kehysriihessä 75 miljoonan euron leikkauksesta peruspalvelujen valtionosuuteen. Yhteenlaskettuna on vähennystä luvassa siis jo 225 miljoonaa pelkästään tämän vuoden päätöksillä.

Hallitus on suurieleisesti tuonut esiin koulutusmyönteisyyttään ja erityisesti panostustaan perusopetukseen.  Oppimisen tuen uudistus, kolmen vuosiviikkotunnin lisäys äidinkieleen ja matematiikkaan sekä tasa-arvorahan vakinaistaminen ovat näitä isoja panostuksia. Nyt näyttää kuitenkin käyvän niin, että perusopetuksen vahvistamisen toimenpiteisiin ohjattu 200 miljoonaa leikataan toista kautta samasta vos-potista käytännössä kokonaan. Kappas vain, juuri kun on saatu voimaan paljon uutta lainsäädäntöä uusine velvoitteineen, niin rahoitus katoaakin! 

VM:n ehdotukseen sisältyvä vapaan sivistystyön 20 miljoonan leikkaus ei ole vähäinen isku sekään, vaan asettaa kansalais- ja työväenopistot jo entistä vaikeampaan tilanteeseen. Vapaa sivistystyö on matalan kynnyksen palvelua, jolla vahvistetaan kaiken ikäisten ihmisten osaamista, osallisuutta ja hyvinvointia. Asiakasmaksuja on jo tuntuvasti jouduttu korottamaan aikaisempien leikkauspäätösten johdosta. Onko todellakin varaa vaarantaa koko koulutusmuodon toimivuus? 

Säästöesityksenä kuultiin myös noin 150 miljoonan euron leikkaus kuntien ja hyvinvointialueiden kotouttamiskorvauksiin. Laskennalliset korvaukset poistuisivat kokonaan, mikä jättäisi kotoutumispalveluihin ison aukon valtion vetäytyessä vastuustaan. Kenen etua palvelisi se, että kotoutumista ei pystytä tekemään hyvin?

VM:n ehdotukseen sisältyy myös 7 miljoonan euron leikkaus perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Leikkaus halutaan korvata kunnille mahdollistamalla maksukattojen korottaminen jo vuoden 2026 alusta. Asia vaatii lakimuutosta, jossa on jo edetty pikavauhdilla niin, että lausunnot piti antaa kesälomien aikana. Käytännössä koko aikataulu on kohtuuton: ap-ip-toiminnan maksut ovat nyt alkaneen lukuvuoden ajaksi jo vahvistettu, kun perheet ovat hakeneet lapselle paikan. Maksujen nosto kesken lukuvuoden ei ole oikein eikä edes mahdollista. Voimaantuloa pitää vähintäänkin siirtää alkamaan 1.8.2026, jolloin leikkaus ei voi kohdistua koko vuoteen.

Toivoa sopii, etteivät valtiovarainministerin ehdotukset  etene lopulliseen budjettiin. Hallituksen kevään riihessä uskottiin veronkevennyksiin. On pelottavaa, jos niitä linjauksia joudutaankin maksamaan kuntien peruspalveluilla, ihmisten arjen toimintojen kustannuksella.