Viisi kansanopistoa tarjoaa lukiokoulutusta

Lukiokoulutuksen oppilaitoksia kutsutaan usein yleisnimellä lukioiksi. Nimitys soveltuu hyvin yleiskieleen, mutta tällöin jää helposti huomaamatta, että lukiokoulutusta on mahdollista järjestää myös muussa oppilaitosmuodossa. Lukiokoulutusta on nimittäin tarjolla myös viidessä kansanopistossa. Tässä blogikirjoituksessa näitä kutsutaan epävirallisella nimellä kansanopistolukioiksi.

Kansanopistoilla on pitkä historia ja Suomen kansanopistoyhdistyskin viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlavuottaan. Suomen ensimmäinen kansanopisto, Kangasalan kansanopisto, perustettiin vuonna 1889 Kangasalle. Lukion oppimäärän on voinut suorittaa kansanopistossa neljänkymmenen vuoden ajan eli vuodesta 1985 alkaen. Tällöin täydennettiin lukiolakia (615/1985) ja annettiin asetus (616/1985) kansanopistojen oikeudesta antaa todistuksia aikuisten yleissivistävän koulutuksen täydentämisestä. 

Kuva 1: Lukiokoulutuksen järjestäjinä toimivat kansanopistojen ylläpitäjät, oppilaitokset ja kunnat, joiden alueella lukiokoulutusta on lupa järjestää.

Viidellä kansanopiston ylläpitäjällä on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä lukiokoulutuksen järjestämislupa. Näistä kolme ylläpitäjää on yhdistys- ja yksi säätiömuotoinen. Yksi ylläpitäjistä on kunnallinen, sillä Mikkelin kaupunki toimii Otavan opiston ylläpitäjänä. 

Toimintaa viiden kunnan alueella

Järjestämislupa määrittää kunnan, jonka alueella lukiokoulutusta voidaan järjestää. Neljä kansanopistolukioista toimii kunnassa, jossa on myös toinen lukio: Sastamalassa on kaupungin ylläpitämä Vammalan lukio, Mikkelissä kaupungin ylläpitämät Mikkelin lukio ja Nettilukio, Lapinlahdella kunnan ylläpitämä Lapinlahden lukio ja Ylivieskassa kaupungin ylläpitämä Ylivieskan lukio. Hartolassa sen sijaan ei ole muuta lukiota.

Kuva 2: Kansanopistolukiot kartalla. 

Yleensä lukiokoulutuksen järjestämislupa mahdollistaa lukiokoulutuksen järjestämisen sekä nuorten että aikuisten opetussuunnitelman mukaisesti. Kansanopistolukioiden luvat ovat kuitenkin rajatummat. Ensinnäkin lukiokoulutuksen järjestämismuoto kansanopistoissa on järjestämisluvassa rajattu sisäoppilaitosmuotoiseksi. Lisäksi kansanopistolukioissa noudatetaan ainoastaan aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelmaa.

Kansanopistojen sisäoppilaitosmuotoisena järjestetyn lukiokoulutuksen maksimiopiskelijamäärä on rajattu järjestämisluvassa. Niiden sisäoppilaitosmuotoisena järjestämän lukiokoulutuksen opiskelijamäärä voi nykyisten lupien mukaan olla yhteensä vain 360 opiskelijaa eli kaikkiaan noin kolme promillea lukio-opiskelijoiden kokonaismäärästä. 

Kuva 3: Kansanopistolukioiden sisäoppilaitosmuotoisen lukiokoulutuksen opiskelun kokonaisopiskelijamäärät ja niihin sisältyvien majoittuvien opiskelijoiden määrät 20.9.2025 sekä järjestämisluvan mukaiset enimmäisopiskelijamäärät.

Koulutuksen järjestäjän saaman rahoituksen pohjana oleva aikuisten lukiokoulutuksen yksikköhinta on yleensä 61,5 prosenttia nuorten lukiokoulutuksen yksikköhinnasta. Vaikka kansanopistolukioissa opiskellaan aikuisten oppimäärän mukaisesti, käytetään sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa yksikköhintana kuitenkin ylläpitäjän alentamatonta nuorten yksikköhintaa. 

Lisäksi kansanopistolukioissa yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 40 prosenttia lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2025 kansanopistolukioiden ylläpitäjien yksikköhinta vaihtelee Mikkelin kaupungin yksikköhinnasta 8.009,93 € Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiön yksikköhintaan 16.470,38 €. 

Valtion vuoden 2025 talousarvioon sisältyi poikkeuksellisesti 125.000 euron määräraha lukiokoulutuksen oppimisen tuen kehittämiseen kansanopistoissa. Oppimisen tuki kansanopistolukioissa -hankeavustus myönnettiin kesällä Mikkelin kaupungille, joka koordinoi neljän kansanopiston ylläpitäjän yhteistä kehittämishanketta. 

Kansanopistolukioilla oma paikkansa lukiokoulutuksen kentässä

Kansanopistojen lukio-opiskelijat ovat pieni, mutta hyvin heterogeeninen ryhmä. Osassa opistoja on opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Opintoryhmät ovat pieniä ja lisäksi useimmissa kansanopistoissa enemmistö lukio-opiskelijoista majoittuu edelleen opistolla. Kansanopistolukioiden toimintatapaa voidaankin pääosin luonnehtia yhteisölliseksi.   

Tässä blogikirjoituksessa on tarkasteltu kansanopistolukioita eli kansanopistoja, joiden ylläpitäjä on saanut luvan järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitosmuotoisesti. Vaikka myös Suomen Adventtikirkon järjestämisluvassa on oikeus järjestää lukiokoulutusta osittain sisäoppilaitosmuotoisesti, ei sen ylläpitämää Suomen kristillistä yhteiskoulua ole sisällytetty näihin kansanopistolukioihin.

Sen lisäksi monet lukiot ja kansanopistot tekevät keskenään yhteistyötä. Esimerkki laajasta yhteistyöstä on Valkeakosken Tietotien lukion matematiikkalinja, jonka opetus järjestetään kokonaan Päivölän opistossa osin lukion ja osin kansanopiston henkilöstön voimin. On myös esimerkkejä fyysisestä läheisyydestä, sillä Vörå samgymnasium ja Norrvalla folkhögskola toimivat yhteisellä kampuksella, samoin Eurajoen lukio ja Eurajoen kristillinen opisto ovat vierekkäisillä tonteilla. Kaikkein tyypillisin yhteistyötapa on kuitenkin opintojen hyväksilukumahdollisuuden hyödyntäminen lukiokoulutuksessa.