Digiä kuntatyössä

Case 5: Hämeenlinnassa digikehittäminen on työntekijöiden ja asukkaiden yhteinen asia

Suomen vanhin sisämaakaupunki Hämeenlinna tunnetaan kuntakentällä aktiivisena digikehittäjänä. 1990-luvulla sähköisten asiakaspalvelujen suunnannäyttäjänä toimi kirjasto. Myöhemmin Hämeenlinna loi pohjaa valtioneuvoston kärkihankkeelle, jossa kehitettiin Omaolo-palvelua. Lisäksi kaupungin opetuspalveluissa on vuoden 2009 tieto- ja viestintäteknologian strategiasta lähtien painotettu esimerkillisesti resurssien tasaista jakautumista laitteisiin, järjestelmiin sekä osaamisen kehittämiseen.

Hämeenlinnan kaupungin tuoreen vision mukaan digitalisaatiota hyödynnetään kaikin mahdollisin keinoin. Vuoden 2021 aikana kaupungin johtoryhmä sekä eri toimialojen edustajista koottu digiryhmä koostavat kokonaiskuvaa tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden avulla kuljetaan kohti visiota.

Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa tutustuimme Hämeenlinnan kaupungin laaja-alaiseen digikehittämiseen eri toimijoiden näkökulmasta.

Avaa kaikki

” Digitalisaatio ei ole itseisarvo, vaan apuväline prosessien, toimintojen ja palvelujen kehittämisessä.”

- Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Digitalisaatiolla tuottavuutta ja parempia palveluja

Hämeenlinnan kaupunki oli mukana 1980-luvun lopussa alkaneessa vapaakuntakokeilussa, jonka myötä kaupungissa on lähdetty innokkaasti mukaan erilaisiin hankkeisiin ja kokeiluihin. Erityisesti viimeisten vuosien aikana digitalisaatio on tullut tiiviisti mukaan kaikkeen kehittämiseen.

Hämeenlinnassa on käsillä sama haaste kuin muillakin Suomen kunnilla: resurssit vähenevät, mutta palvelut tulee tuottaa kuntalaisille. Lisäksi kuntalaisten tarpeet, toiveet ja vaatimukset ovat kasvaneet. Enää ei riitä, että palvelua tuotetaan virka-aikaan kello 8:n ja 16:n välillä, vaan kuntalaiset odottavat palvelua ympäri vuorokauden.

Tällaisiin palvelutarpeisiin vastaamisessa digitalisaatiolla on merkittävä rooli. Samalla tarvitaan kuntien prosessien uudistamista ja kehittämistä. Kokeiluihin ja kehittämiseen kannustetaan. Päämääränä Hämeenlinnassa on, että digitalisoitu kaupunki toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti.

” Asiakas on se, joka palvelua käyttää ja jota varten palvelua teemme. Kuntalaisen rooli kasvaa koko ajan suuremmaksi.”

- Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Digitalisaation avulla voidaan nostaa tehokkuutta ja tuottavuutta sekä tarjota kuntalaisille parempia palveluja. Näiden lisäksi Hämeenlinnassa nähdään, että digitalisaatio voi tukea myönteisen työnantajakuvan luomista. Hyvänä työnantajana kaupunki varmistaa, että henkilöstöllä ja palveluiden piirissä olevilla kuntalaisilla kuten koululaisilla ja opiskelijoilla on ajantasaiset digitaaliset välineet ja riittävää osaamista niiden käytössä.

Työ muuttuu ja prosessit automatisoituvat

Ohjelmistot, työkalut, työtavat, työpisteet - on lukuisia asioita, jotka ovat muuttuneet kuntatyössä merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Henkilöstöltä vaaditaan yhä enemmän taitoa viestiä, kehittää ja toimia tietoturvallisesti. Yksittäisille ihmisille muutos voi tuntua epämiellyttävältä, ja digitalisaatio voi aiheuttaa huolia ja pelkoja. Pelätään esimerkiksi, että automatisaation myötä kuntalaiset eivät pääse enää asioimaan ihmisten kanssa, vaan vastassa on kasvoton ja tunnoton robotti.

Hämeenlinnassa jatkuvat muutokset ja digitalisaatio nähdään mahdollisuuksina. Robotit eivät korvaa kaikessa ihmistä, vaan inhimillinen vuorovaikutus asiakkaan ja kaupungin työntekijän välillä onnistuu jatkossakin. Digitalisaation avulla voidaan kuitenkin päästä eroon rutiininomaisista töistä, jotka eivät välttämättä motivoi tai kehitä työntekijää. Hämeenlinnassa uskotaan, että tietojärjestelmien ja robottien kehittyminen palvelee entistä paremmin käyttäjiä, jotka voivat kokea aiempaa enemmän onnistumisia työssään tai käyttäessään palveluja.

 

” Tunnistamalla ongelmakohtia, korjaamalla ja digitalisoimalla työn tekemistä voidaan muokata omaa tehtäväkuvaa ja parantaa työhyvinvointia.”

- Janne Orkola, palveluohjauksen päällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Vaikka digitalisaatiolla voidaan vaikuttaa työn sujuvuuteen ja työssä viihtymiseen, digitalisaation hyödyntäminen ei tarkoita työntekijälle luppoaikaa. Hämeenlinnassa on huomattu, että digitalisaation myötä työn painopisteet muuttuvat ja tulee myös uusia lainsäädännöllisiä vaatimuksia, jotka työllistävät. Esimerkiksi tietovarantotyö - tietojen tarkistaminen ja siirtyminen tietovarantoihin - on sitonut palveluohjauksen henkilöstöä aiempaa enemmän. Lisäksi uusien järjestelmien käyttöönotto edellyttää aina perehtymistä ja sisäistä kouluttamista.

Kuntalaisen näkökulmasta palvelujen ja prosessien digitalisaatio voi käytännössä näyttäytyä niin, että asiat sujuvat itsestään taustalla ja kuntalainen on entistä vähemmän ”tekemisissä kunnan kanssa”. Esimerkiksi palveluohjauksen puolella Hämeenlinnassa on kokeiltu esikoululaisten automaattista sijoittelua koulun alkaessa. Tämän johdosta vanhempien ei ole tarvinnut tehdä erillistä esikouluhakemusta, vaan he ovat saaneet ehdotuksen lähimmästä esikoulupaikasta ja pyynnön hyväksyä tai hylätä paikka yksinkertaisella viestillä.

Automatisointien myötä kuntalaisten kasvokkainen kohtaaminen kunnan työntekijöiden kanssa saattaa vähentyä. Tämä ei vähennä tarvetta kunnan aktiiviselle viestinnälle ja markkinoinnille. Kunnan työntekijöiden tehtävänä on kertoa erilaisista palveluista ja tehdä palveluohjausta ajan tasalla olevien verkkosivujen ja muiden sähköisten kanavien kautta. Myös asiakaspalvelukanavat tulee olla kunnossa: jos kuntalaisella on kysyttävää, hän voi edelleen vierailla kunnan palvelupisteessä, soittaa tai keskustella kunnan työntekijän kanssa chatissa.

”Asiakkaistamme nuoret aikuiset ovat taitavia sähköisten välineiden ja sovellusten käyttäjiä. He toivovat saumatonta ja nopeaa palvelua.”

- Pia Linnakylä, palvelusuunnittelija, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Digitalisaation johtaminen ja asiakaslähtöisyys avaimina onnistumiseen

Johtaminen on avainroolissa kaikessa kehittämistyössä, myös digitalisaation edistämisessä. Enää digitalisaatiota ei voida nähdä vain ICT-osaston tehtävänä, vaan se on osa kaikkea toimintaa. Digitalisaatio haastaa kuntajohdon ja luottamushenkilöiden osaamista.

”Digitalisaatiostrategian avulla varmistamme, että digiä viedään vahvasti eteenpäin osana kaikkea toimintaa.”

- Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Hämeenlinnassa johtoryhmä linjaa koko kaupunkia koskevat digitavoitteet, jotka kaupunginhallitus hyväksyy. Toimialajohtajat vastaavat oman toimialansa digikehittämisestä. Vaikka toimialat päättävät ja priorisoivat itse digitavoitteita ja -toimenpiteitä, kokonaisuus pysyy hallinnassa eri toimialojen edustajista kootun digiryhmän avulla.

Digiryhmän tehtävänä on suunnitella ja viedä digitalisaatiota hallitusti eteenpäin. Ryhmä voi ehdottaa pienempiä tai suurempia koko kaupungin laajuisia kehittämistoimenpiteitä, kuten älypuhelimien hankintaa kaikille yksilöille ja tukea älypuhelinten ja virtuaalisten kokousvälineiden tehokkaaseen käyttöön. Digitalisaation kokonaiskuvan muotoilu on yksi digiryhmän viimeisimmistä onnistumisista.

Digiryhmän lisäksi tietohallinnolla on merkittävä rooli Hämeenlinnan digitalisaatiotyössä. Tietohallinto vastaa kokonaisuudesta ja tukee toimialoja. Tietohallinto tarjoaa laitteita, ohjelmistoja ja työkaluja sekä järjestää erilaisia koulutuksia. Suunnitteilla on myös työkalupakki, jonka tuotteistettuja työkaluja - esimerkiksi sparrausta - esihenkilöt ja toimialat pääsisivät tulevaisuudessa hyödyntämään.

” Yhteistyö ja vuoropuhelu toimialojen kanssa ja välillä edistää parhaiten digitalisaatiota.”

- Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Asiakas- ja työntekijäymmärrys kehittämisen keskiössä

Hämeenlinnassa tavoitteena on, että mahdollisimman moni osallistuisi kaupungin prosessien ja palveluiden kehittämiseen. Henkilöstöllä, kaupunkilaisilla, johtoryhmällä ja luottamushenkilöillä on paljon hyviä ajatuksia ja ideoita, joita kaupunki pyrkii valjastamaan käyttöön erilaisten kanavien avulla sekä palvelumuotoilun keinoin.

Yksi tapa kerätä kaupunkilaisten ideoita ja uudistaa palveluprosesseja tarvelähtöisesti on ollut niin sanottu testiperhetoiminta. Keväällä 2021 Hämeenlinnan kaupunki etsi testiperheitä koeajamaan kaupungin palveluita 105 päiväksi. Hakemuksia tuli 115, joiden perusteella valittiin 18 testiperhettä.

Testiperheiden tehtävänä oli ideoida tulevaisuuden digitaalista Hämeenlinnaa. Testiperheet pääsivät pohtimaan muiden muassa, millaisia digitaalisia palveluita Hämeenlinnassa tulisi olla vuonna 2030, jotta Hämeenlinna on paras paikka piipahtaa, viihtyä ja asettua, paras paikka yrittää, paras ekologinen jälleenrakentaja, paras terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä, paras kasvun ja oppimisen ympäristö, sekä paras asumisen ja elämisen ympäristö.

Testiperheiden vastauksissa näkyi julkisesta digitalisaatiokeskustelustakin tuttuja ajatuksia. Testiperheet toivoivat muiden muassa, että Hämeenlinnassa voi asioida ajasta ja paikasta riippumatta ja että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut löytyvät yhdestä paikasta. Lisäksi toivottiin kestävää rakentamista ja digitalisaation hyödyntämistä hoitotyössä niin, että voidaan keskittyä entistä paremmin asiakkaaseen.

Asiakasymmärrystä kerätessä on syytä muistaa, että kaikilla kunnan asukkailla ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta antaa palautetta tai osallistua kunnan kehittämistyöhön. Hämeenlinnassa onkin mietitty, miten esimerkiksi maahanmuuttajaperheitä voitaisiin ottaa paremmin mukaan kehittämiseen ja palvella jatkossa paremmin. Yhtenä ratkaisuna on muotoiltu maahanmuuttajan palvelupolku, joka auttaa hahmottamaan maahanmuuttajalle lapsen päivähoitoon ja kouluun hakeutumista.

” Emme voi hypätä digitalisaatioon miettimättä kaikkia kuntalaisia.”

- Pia Linnakylä, palvelusuunnittelija, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Hämeenlinnassa henkilöstöpalveluilla on tärkeä rooli kehittämistä ja kokeiluja tukevan toimintakulttuurin ja ilmapiirin luomisessa. Parhaillaan käynnissä on esimerkiksi Tee työtä uudella tavalla -ohjelma, jossa tuodaan esiin jokaisen mahdollisuutta kehittää omaa työtä ja tehdä asioita eri tavoin. Tietohallinto toimii tiiviissä yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa, ja ne pyrkivät yhdessä innostamaan ja kannustamaan ihmisiä kokeiluihin ja uudenlaisen työn luomiseen.

” Kokeilujen avulla asioita viedään eteenpäin. Ajattelemme, että liikekitka on aina pienempi kuin lepokitka.”

- Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Kaupunkiorganisaation sisällä henkilöstön ideoita kerätään aina auki olevalla sähköisellä kyselylomakkeella sekä VAU - vaikuta, auta ja uudista -sivuston avulla. VAU-sivusto on perustettu erilaisten kehittämisideoiden esittämiseen ja jakamiseen. Ideoita voi kirjoittaa, ideoista voi tykätä ja niitä voi kommentoida. Parhaat ideat viedään ideakiihdyttämöön, jossa niitä kehitetään edelleen. Ideanikkareita myös palkitaan. Tavoitteena on tehdä entistä paremmin näkyväksi kaikki se hyvä työ, jota kaupungissa tehdään.

Hankinnoilla kestävyyttä ja vaikuttavuutta

Henkilöstön osaamisen lisäksi digitalisaation onnistunut toteutuminen edellyttää toimivia laitteita ja järjestelmiä. Hämeenlinnan kaupungin tavoite toimia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti näkyy konkreettisesti myös hankinnoissa. Laitteet pyritään kilpailuttamaan aina kiertotalous ja hiilineutraalius huomioiden. Esimerkiksi kolmen vuoden leasing-ajan jälkeen laitteet lähtevät muualle maailmaan käyttöön tai varaosiksi. Myös erilaisten laitteiden päästöt on laskettu ja tiedossa.

Hämeenlinnan kaupungissa hyödynnetään muiden muassa dynaamisia hankintoja, ja pyritään valmistelemaan hankinnat huolellisesti parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oma tavoitetila on määritelty selkeästi ennen kuin lähdetään tekemään tieto- ja tarjouspyyntöjä ja käymään vuoropuhelua markkinoilla olevien toimijoiden kanssa.

” Tärkeintä on työ, joka tehdään ennen hankintavaihetta.”

- Jouni Jäkkö, tietohallintojohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Hämeenlinnassa on opittu, että oman tavoitetilan ja -prosessien ollessa selkeitä, pystytään paremmin haastamaan toimittajia, eikä vain ostamaan sitä, mitä markkinoilla on kullakin hetkellä tarjolla. Olennaista on, että prosesseja uudistetaan ja pyritään löytämään tulevaisuuden tarpeita vastaavia tietojärjestelmiä. Tämä edellyttää hyvää johtamista, työntekijöiden visionäärisyyttä sekä sujuvaa yhteistyötä järjestelmätoimittajien kanssa.

Ajankohtaisena hankintana Hämeenlinnan kaupungilla on varhaiskasvatusjärjestelmän uusiminen. Järjestelmän hankinnalla ja prosessien kehittämisellä pyritään muiden muassa automatisoimaan sähköisten lomakkeiden ja tiedon kulkua. Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet ja kokemukset arjen käytöstä vievät hankintaa eteenpäin.

Palveluohjauksen haaveena on ollut, että järjestelmät toimisivat hyvin yhteen ja esimerkiksi lapsen polku -ajattelu toteutuisi. Lapsen polulla tarkoitetaan sitä, että lapsen tiedot siirtyisivät järjestelmissä sujuvasti päiväkodista aina aikuisuuteen asti. Toistaiseksi järjestelmätoimittajilta ei ole kuitenkaan saatua tukea lapsen polku -ajatteluun.

” Järjestelmän kehittämisessä on lukuisia reunaehtoja, joiden vuoksi kaikkia toiveita ei koskaan päästä toteuttamaan.”

- Pia Linnakylä, palvelusuunnittelija, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Digitalisaatio tukee sivistystä ja hyvinvointia

Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelma velvoittaa, että tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään kaikilla vuosiluokilla kaikissa oppiaineissa ja muussa koulutyössä. Digitalisaatio voidaan täten nähdä sekä oppimisen välineenä että kohteena.

” Digitalisaatio on sisällytetty läpileikkaavana kaikkiin aineisiin. Tämä on samalla haastava ja hieno asia.”

- Jari Harvio, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Hämeenlinnan kaupungin opetustoimessa on reilun kymmenen vuoden ajan suunnattu tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen ja ylläpidon resursseista yksi kolmasosa sähköisiin palveluihin ja sisältöihin, toinen kolmasosa laitteisiin ja verkkoratkaisuihin ja viimeinen, mutta ei vähäisin kolmasosa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja tukipalveluihin.

 

 

”Aiemmin oppilaiden päätelaitteista oli selkeästi pulaa, mutta nykyään niitä on merkittävä määrä - jokaiselle 4–9-luokkalaiselle on henkilökohtainen laite.”

- Jari Harvio, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön osaamisen kehittämiseen panostaminen on synnyttänyt Hämeenlinnassa muiden muassa valtakunnalliseksi laajenneen tutoropettajatoiminnan, jossa opettajat tukevat ja auttavat toisiaan opetukseen liittyvissä asioissa.

Käytännössä kaupungin perusopetuksen kymmenkunta kehittäjäopettajaa on vapautettu omista opetustöistä keskiviikkoisin. Tällöin he kiertävät oman vastuualueen kouluja, opastavat muita opettajia ja jakavat kollegoilta saatuja vinkkejä muun muassa laitteiden opetuskäyttöön, sähköisiin oppimateriaaleihin ja laajemmin opetuksen kehittämiseen liittyen. Lisäksi tutoropettajat toimivat ikään kuin tuntosarvina - he osaavat kertoa, mikäli laitteissa, verkoissa ynnä muissa on ongelmia.

”Ilman tutoropettajatoimintaa ja opettajien osaamisen kehittämistä etäkouluun siirtyminen ei olisi onnistunut niin hienosti kuin se nyt korona-aikana onnistui.”

- Juha Isosuo, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Hämeenlinnassa uskotaan, ettei digitalisaatiolla tarvitse tai voida korvata kaikkea perinteistä opettamista, mutta parhaimmillaan digitalisaatio voi vapauttaa opettajan työaikaa oppilaan henkilökohtaiseen opastamiseen ja kohtaamiseen. Sähköisten järjestelmien kautta opettaja voi esimerkiksi toteuttaa nopeammin jonkin testin, kokeen ja arvioinnin ja seurata oppilaiden suoriutumista ja tarvetta tiiviimpään henkilökohtaiseen tukeen. Digitalisaation avulla voidaan myös vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tukea henkilökohtaisen oppimispolun luomista esimerkiksi keräämällä koulutyöt talteen sähköiseen järjestelmään.

Yhteistyö ja verkostot ovat tärkeitä sekä kaupungin sisällä että ulkopuolella. Opettajien ja oppilaiden tukena kouluilla on nimettyjä oppilasagentteja, jotka voivat toimia esimerkiksi apuopettajina tai huolehtia kevätjuhlien tekniikasta. Osaavat ja helposti lähestyttävät oppilasagentit ovat opastaneet myös kaupunginvaltuutettuja uusien Ipadien käyttöönotossa. Toimiminen valtakunnallisissa verkostoissa kuten Digikillassa mahdollistaa puolestaan erilaisten opetuspuolen kehittämisideoiden sparraamisen sekä onnistumisten ja epäonnistumisten jakamisen laajemmin.

Tulevaisuuden kuntatyössä korostuu itseohjautuvuus ja laaja-alainen asiantuntemus

Hyvinvointialueiden perustaminen vuoden 2023 alussa muuttaa Hämeenlinnan kaupungin organisaatiota merkittävästi. Nykyisestä 3400 työntekijästä 1600 henkilöä siirtyy pois kaupungin palkkalistoilta, eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen ole enää kaupungin vastuulla. Toiminnallisesti suurimmaksi toimialaksi nousee tällöin sivistys- ja hyvinvointi eli koulut, päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen yksiköt.

Hämeenlinnassa tulevaisuuden kuntatyössä nähdään korostuvan yhä enemmän itseohjautuvuus sekä valmentava johtaminen. Henkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan noin 70 % korona-aikaan etätöitä tehneistä haluaa jatkaa työskentelyä etänä, mikä edellyttää jatkossakin toimivaa tekniikkaa ja työprosesseja sekä yhteisesti sovittuja toimintatapoja.

Digitalisaation ulottuminen kaikkeen kunnan toimintaan edellyttää henkilöstöltä uudenlaisia taitoja, esimerkiksi ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista. Kun tieto syntyy ja siirtyy automaattisesti paikasta toiseen, ei tarvita enää viranhaltijapäätösten valmistelua, vaan pikemminkin laaja-alaista asiantuntemusta. Jopa koodauksen perustaidoille voi tulla pian tarve.

”Asiantuntijatyö on suuressa muutoksessa, kun digitalisaatio kehittyy ja valmisteluprosessit muuttuvat.”

- Janne Orkola, palveluohjauksen päällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-right

Hämeenlinnassa uskotaan, että yhteistyö muiden kuntien kanssa, hyvien käytäntöjen jakaminen ja toisilta oppiminen ovat asioita, joita ei voida koskaan tehdä liikaa. Nykyaikaiset sähköiset kokousvälineet ja käytännöt mahdollistaisivat yhä tiiviimmän yhteistyön myös eri puolilla Suomea sijaitsevien kuntien kanssa.

” Useimmat hankkeet tehdään naapurikuntien kanssa. Olisi hauska toteuttaa kokeilu, jossa kunnat arvottaisiin satunnaisesti tekemään yhteistyötä toistensa kanssa.”

- Janne Orkola, palveluohjauksen päällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

lateral-image-left

Lisä- ja taustamateriaalit:

Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja ja materiaalia:

Harvio Jari, digikehittämispäällikkö, Hämeenlinnan kaupunki
Isosuo Juha, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
Jäkkö Jouni, tietohallintojohtaja, Hämeenlinnan kaupunki
Linnakylä, Pia, palvelusuunnittelija, Hämeenlinnan kaupunki
Orkola Janne, palveluohjauksen päällikkö, Hämeenlinnan kaupunki

 

Lisätietoja Hämeenlinnan digikehittämisestä:

Tietoa Hämeenlinnasta digitalisaation näkökulmasta

Tietoa Hämeenlinnan testiperhetyöstä ja aiheeseen liittyvä uutinen

Hämeenlinnan perusopetuksen tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelma

Hämeenlinnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tieto-ja viestintäteknologiasuunnitelma

Digikillan sivut

Kuvauksen teksti: Anniina Tuomi / Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Aino Lappalainen / Kuntaliitto

Digiä kuntatyössä

Digiä kuntatyössä - digitalisaatio ja työn murros

Työ muuttaa muotoaan kunnissa. Millaisin kyvykkyyksin ja osaamisin kunnat vastaavat työn murrokseen?

lateral-image-left
tags