Ympäristöministeriö, Dnro 142/03/2015, Miira Riipinen 20.2.2014

Ehdotus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriö pyytää Kuntaliiton lausuntoa ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen 10 §:n muuttamisesta. Ehdotetulla muutoksella jatkettaisiin asetuksen 10 §:ssä säädettyä siirtymäaikaa ennen vuotta 2004 rakennetuille kiinteistöille kahdella vuodella eli maaliskuuhun 2018 asti.

Ehdotukseen liitetyssä muistioluonnoksessa esitetään taustoja ja perusteita muutosehdotukselle sekä arvioidaan tarpeita muunkin haja-asutuksen jätevesiä koskevan säädöspohjan muuttamiselle. 

Kuntaliiton lausunto

Kuntaliitto viittaa lausuntonaan asiasta aiemmin ympäristöministeriölle antamaansa kannanottoon (Liite 1 (Muistio 17.11.2014, Kunnat ja jätevedet vesienhoidon toteutuksessa) ja toteaa lisäksi:

Asetuksen tavoitteet

Asetusmuutosehdotuksen muistiossa asetuksen tavoitteena korostuu pintavesien rehevöitymisen estäminen ja vedenhankintaa varten tärkeiden pohjavesialueiden pohjaveden laadun suojelu. Näissä tärkeissä tavoitteissa haja-asutuksen talousjätevesien kuormitusta arvioitaessa ja niiden haitallisia vaikutuksia ehkäistäessä keskeistä on nimenomaan kiinteistökohtaisten talousvesikaivojen vedenlaadun ja lähivesien virkistyskäytön turvaaminen. Ihmisten vesihuolto tulee Suomen kaltaisessa maassa jatkossakin perustumaan keskitetyn vesihuollon ohella merkittävässä määrin kiinteistökohtaiseen vesihuoltoon.

Talousvedeksi kelpaavan pohjaveden saanti on siis turvattava myös pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla. Tästä lähtökohdasta tarkoituksenmukaista on jatkossakin estää hajajätevesien asianmukaisella käsittelyllä pohjaveden pilaantuminen myös pohjavesialueiden ulkopuolella. 

Vastaavasti lähivesien niin järvien kuin pienvesienkin virkistyskäyttö on runsasvesistöisessä Suomessa keskeinen ihmisten hyvinvointia edistävä tekijä. Myös näiden vesistöjen valuma-alueille sijoittuvien kiinteistöjen jätevesien asianmukainen käsittely on tärkeää. Lämpenevän ilmaston myötä ravinteiden haitallisten vaikutusten lisäksi erityisesti hygieniahaitat korostuvat. Ei ole pois suljettua, että vuoden 2014 Tampereen uimavesiepidemian kaltaisia tapauksia aiheutuisi tulevaisuudessa enenevässä määrin hajajätevesikuormituksesta.

Ennalta arvioiden on vaikeaa hahmottaa yksittäisiä kiinteistöjä, jotka olisivat irrallisia em. vesitaloudesta ja joilta ei asianmukaista jätevesien käsittelyä tulisi edellyttää.

Asetuksen määräajan siirtäminen

On selvää, että asetuksen alkuperin pitkä 10 vuoden siirtämäaika ja sen edelleen pidentäminen kahdella vuodella vuonna 2011 on ollut omiaan heikentämään ihmisten sitoutumista velvoitteisiin.

Asetuksen määräajan jatkamista edelleen kahdella vuodella perustellaan ehdotuksen muistiossa kuntien lupa- ja valvontaruuhkan välttämisellä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan määräajan siirtäminen ei ole ratkaisu tähän. Määräajan pidentämisen vaikutukset on kertaalleen todettu vuoden 2011 asetusmuutosten seurauksena: jätevesijärjestelmien hitaasti alkanut korjaaminen pysähtyi ja kiinteistön omistajat jäivät odottamaan uuden määräajan lähestymistä. Uudelleen pidennettävä määräaika todennäköisesti siis vain siirtäisi mahdollista lupa- ja valvontaruuhkaa kahdella vuodella eteenpäin.

Kunnissa on alettu valmistautua nyt voimassa olevan asetuksen määräajan päättymiseen neuvonnan painotuksilla ja suunnittelemalla tulevaa valvontaa, sen priorisointia ja kohdealueita. Määräajan muuttaminen jälleen vesittäsi tämän työn ja veisi laajemminkin uskottavuutta kunnissa pinta- ja pohjavesiensuojelun eteen tehdyltä arvokkaalta työltä.

Mikäli määräajan tarkastelu puhtaan laillisuusvalvonnan näkökulmasta kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi tässä tilanteessa, eli halutaan minimoida laittomassa tilassa olevien kiinteistöjen määrä, voisi määräajan pidentäminen vuoden 2016 maaliskuusta kyseisen vuoden loppuun olla perusteltua, jotta jätevesijärjestelmien korjaaminen voitaisiin ajoittaa sulan maan aikaan.

Tarvittavia toimenpiteitä

Julkinen rahoitus

Asetusmuutosehdotuksen muistiossa esitetään rahoituksen lisäämistä neuvontaan. Muistiosta saa vaikutelman, että neuvontaa olisi tehty lähinnä valtion varoin. Huomionarvoista kuitenkin on, että ministeriön rahoittamissa neuvontahankkeissa keskeinen oma-rahoitusosuus on tullut kunnista ja lisäksi kunnat ovat omana työnään tehneet laajasti neuvontaa aina alkuperäisen asetuksen voimaantultua. Ministeriön neuvontarahan kohdentamisessa ei ole riittävässä määrin otettu huomioon neuvonnan tarpeeseen liittyviä alueellisia eroja. Neuvontarahaa tulisi jatkossa aiempaa paremmin kohdentaa nimenomaan alueille, joilla ennen vuotta 2004 rakennettujen hajakiinteistöjen määrä on suurin.

Neuvonta on ollut tarpeellista ja tärkeää. Sillä on lisätty tietoisuutta kohdealueilla ja mm. korjattu asetuksesta mediassa käytyä virheellistä keskustelua järjestelmien kustannuksista ja laitevalinnoista ja palautettu kiinteistönomistajien luottamusta jätevesien asianmukaisen käsittelyn tarpeellisuuteen. Kuntaliiton käsityksen mukaan neuvonnalla ei kuitenkaan ole saavutettu täysin sillä tavoiteltuja tuloksia. Neuvotut kiinteistöt eivät ole ryhtyneet järjestelmien korjaamiseen toivottavassa määrin. Näin ollen neuvonnan lisäämisen sijaan tulisi lisätä jätevesijärjestelmien korjaamiseen johtavia kannustimia. Mikäli katsotaan, että kiinteistökohtaisten järjestelmien korjaamista halutaan tukea julkisin varoin, voisivat kannustimina toimia eduskunnan lausuman mukaisesti korjausavustusten tulorajojen nosto ja kiinteistön omistajien ohjaaminen kotitalousvähennysten täysimääräiseen hyödyntämiseen myös jätevesien käsittelyyn liittyvissä toimenpiteissä. Näin tehtäessä punnittavaksi kuitenkin tulee, onko tuen lisääminen oikeudenmukaista niitä kiinteistöjä kohtaan, jotka ovat järjestelmänsä omin varoin korjanneet.  

Määräajan lähestyessä kiinteistöjen ohjaaminen siirtyy pikkuhiljaa neuvonnasta valvontaan, ensin neuvonnan painotuksia muuttaen, ja lopulta laillisuusvalvontaan siirtyen. Tarkoituksenmukaista ei ole laillisuusvalvonnan keinoin lähestyä massiivisesti kaikkia kiinteistöjä vaan ympäristönsuojelulain valvonnan periaatteiden mukaisesti riskiperusteisesti priorisoiden. Tähän valvonnan suunnitteluun kunnat tarvitsevat tukea ja aiemmin neuvontaan suunnattua rahoitusta tulisikin vähitellen siirtää valvonnan suunnittelun ja toteutuksen tukemiseen.

Asetuksen poikkeusmahdollisuuksien hyödyntäminen

Asetusmuutosehdotuksen muistiosta on tulkittavissa, että jatkotyönä halutaan tarkastella mahdollisuuksia irrottaa kiinteistöjä asetuksen soveltamisalasta kohtuullisuuteen vedoten. Kuntaliiton näkemyksen mukaan vuonna 2011 ympäristönsuojelulain jätevesisäädöksiin lisätyt poikkeusmahdollisuudet mahdollistavat tämän tapauskohtaisen harkinnan. Poikkeussäädökset ovat osin monitulkintaisia ja vaikeasti johdettavia ja kunnissa kaivataankin ympäristöministeriöltä selkeää ja yhdenmukaista ohjeistusta poikkeuksiin liittyvään päätösharkintaan. Samoin yhtenäistä ohjeistusta lainvalmistelijalta kaivataan edelleen siihen, milloin järjestelmän voidaan katsoa täyttävän asetuksen puhdistustehovaatimukset ja milloin ei.

Lisäksi täsmennystä kaipaa asetuksen liitteessä lietteen tyhjennystiheyttä koskeva velvoite. Tämän on kunnissa koettu olevan ristiriidassa jätelain tarkoituksenmukaisen toimeenpanon kanssa, ja se tulisikin ottaa jätevesisäädösten uudistamista selvittävän työryhmän ohjelmaan.

Muutosehdotuksen vaikutukset kuntatalouteen

Esitetty asetusmuutos johtaisi kunnissa tehtävän neuvonnan sisällön uudelleensuunnitteluun ja toteutukseen, lupa ym. lomakkeiden, kuntien asianhallinta- ja lupajärjestelmien muutoksiin ja kokonaisuudessaan jätevesien käsittelyyn liittyvän viranomaistoiminnan uskottavuuteen heikentymisestä johtuviin ponnisteluihin. Lisäksi heikentäviä vaikutuksia tulisi todennäköisesti vuoden 2011 tapaan alaan liittyvään elinkeinotoimintaan, kuten laitevalmistajiin, suunnitteluun ja urakointiin ja välillisesti siten myös kuntatalouteen.  
Myös kuntien vesihuollon kokonaisuuteen ja kustannuksiin määräajan siirtämisellä olisi oma vaikutuksensa. Esimerkiksi vesiosuuskuntien talous on riippuvainen liittyvien kiinteistöjen määrästä ja liittymismaksuista. Osuuskuntien laskelmissa on usein arvioitu, että viimeistään jätevesiasetuksen määräajan päättyessä jätevesijärjestelmien uusimista edellyttävät kiinteistöt liittyvät osuuskunnan palvelujen piiriin. Määräajan pidennys saattaisi siten olla kohtalokas lukuisien osuuskuntien taloudelle. Kunnat ovat yleensä osuuskuntien lainojen takaajia, joten osuuskuntien talouden kaatuminen siirtyisi valtaosin kuntien kustannuksiksi.

Vastaavasti kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien aikatauluissa jätevesiasetuksen määräaika on eräänlainen etappi. Tiettyjen riskialueiden vesihuollon oletetaan korjaantuvan viimeistään asetuksen määräajan päättyessä. Määräaikaa siirrettäessä näiden alueiden vesihuollon ongelmien ratkaiseminen tulee uudelleen tarkasteltavaksi ja suunnitelmat joudutaan uusimaan, mikä kuormittaa muuta vesihuollon johdonmukaisesti etenevää suunnittelua ja kehittämistä ja lisää sen kustannuksia, puhumattakaan kustannuksista, joita syntyy, jos keskitettyä vesihuoltoa joudutaan laajentamaan näille usein hajallaan ja muusta viemäröinnistä etäällä sijaitseville alueille.
Tällaisten toimien kustannuksia ei asetusmuutosehdotuksen muistiossa ole arvioitu. Kuntaliiton näkemyksen mukaan näitä kustannuksia tulisi arvioida ja käsitellä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine
johtaja
alueet ja yhdyskunnat

Miira Riipinen
ympäristöpäällikkö 

tags
Miira Riipinen

Etunimi
Miira
Sukunimi
Riipinen
ympäristöpäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2106
Kännykkä
+358 40 824 4401
Vastuualueet
  • Kuntien ympäristöhallinnon kehittäminen ja seuranta
  • Kuntien ympäristönsuojelun edistäminen
  • Vesien- ja luonnonsuojelu
  • Ilmastonmuutos
  • Kiertotalous
  • Kestävä kehitys
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö
Twitter-tili