Lausunto sivistysvaliokunnalle 26.1.2015, dnro 113/03/2015, Terhi Päivärinta, Marja Lahtinen

HE eduskunnalle laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 306/2014 vp)

​Esityksen lähtökohdat

Hallituksen esityksen lähtökohtana on maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma, ja siinä todetut julkisen talouden säästöt. Esityksen yleisperusteluissa erityisesti lukiokoulutusta käsittelevän kohdan mukaan kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne on heikentänyt mm. koulutuksen laatua. Esityksen perustelujen mukaan koulutuksen järjestäjät joutuvat reagoimaan muuttuvaan toimintaympäristöön vähenevien resurssien oloissa.

Kuntaliitto toteaa, että julkisen talouden, sekä valtion että kuntien, heikentyminen asettaa kunnat koulutuksen järjestäjinä haasteelliseen tilanteeseen. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen yksi suuri tekijä on valtionosuuksien leikkaaminen. Tilanne on vakava ja sen vuoksi on paikallaan pohtia koko valtakunnan tasolla, miten koulutus voidaan järjestää laadukkaasti aikaisempaa vähemmillä resursseilla.

Kuntaliitto toteaa, että esityksessä olisi pitänyt esittää tehtyä tarkempaa ja näyttöön perustuvaa analyysiä koulutuksen tämän hetkisestä, esimerkiksi laatua koskevasta, tilasta, jos sitä käytetään perusteena uudistuksen tekemiseksi ja jos uudistuksen todetaan koulutuksen tilaa koskevia ongelmia korjaavan.

Uudistuksen lähtökohtana on säästöjen aikaansaaminen, mutta niiden lisäksi järjestäjäverkon harventamista perustellaan erilaisilla koulutuksen sisällöllisillä asioilla, kuten yhteiskunnallisten muutosten ja koko väestön koulutusmahdollisuuksien huomioon ottaminen koulutusta järjestettäessä.  

Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkolla on keskeinen vaikutus kuntalaisten sivistyksellisten oikeuksien turvaamisessa sekä kuntien ja alueiden elinvoiman tukemisessa.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että mikäli järjestäjäverkon uudistamisen ja säästöjen vuoksi oppilaitosverkostoa supistetaan merkittävästi, nuorilla ei tule olemaan riittävästi mahdollisuuksia opiskella kotoa käsin. Tästä aiheutuu majoitustarpeen lisääntymistä, mikä ei ole opiskelijoiden edun mukaista eikä kokonaistaloudellisesti oikeansuuntainen kehitys.

Kuntaliitto huomauttaa, että käsiteltävänä oleva lakiehdotus on vasta järjestäjäverkon uudistamisen mahdollistava toimenpide. Varsinaiset päätökset järjestämisluvista ja uudesta järjestäjäverkosta tekisi opetus- ja kulttuuriministeriö. Perustelujen mukaan lupaa hakevalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta järjestämisluvan saamiseen, vaikka se luvan saamisen edellytykset täyttäisikin. Päätökset ministeriö tekisi kokonaisarvioon ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuen. Vasta kun ministeriön päätökset ovat tiedossa, voidaan nähdä, millainen tuleva järjestäjäverkko on ja mitä koulutuksen järjestäjille järjestämisluvissa määrätään. Näillä päätöksillä on merkitystä oppilaitosverkon muodostumiselle.

Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että järjestämislupien myöntämisprosessissa arvioidaan huolella ja monipuolisesti päätösten vaikutukset koulutuksen järjestämisen, sivistyksellisten oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja kuntien itsehallintoon kuuluvan rahoitusperiaatteen kannalta. Kunnat tulevat myös uudistuksen voimaan tultua olemaan koulutuksen merkittävin rahoittaja.

Eduskunta on kirjelmässään Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2015 - 2018 (20/2014 vp) edellyttänyt, että hallitus arvioi koulutusta koskevien uudistusten vaikutukset etukäteen monipuolisesti ja huolellisesti ennen hallituksen esitysten antamista tai ennen muiden päätösten tekoa.  

Kuntaliitto kantaa syvää huolta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvien erillisten toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta erityisesti kun samaan aikaan niihin kohdistuu merkittävät säästötoimenpiteet. Yhteisvaikutus saattaa olla täysin ennalta arvaamaton ja ei-toivottu.  

Hallituksen esityksessä esitetyt haasteet koulutuksen järjestämiselle edellyttävät, että tuleviin haasteisiin on kyettävä reagoimaan nopeasti. Esimerkiksi työelämän rakennemuutoksiin vastaaminen edellyttää usein nopeita paikallisia ja alueellisia ratkaisuja. Näihin vastaaminen onnistuu tehokkaasti vain, jos päätösvalta resurssien kohdentamisesta on paikallisella tasolla. Liian tiukalla valtion ohjauksella tämä mahdollisuus menetetään.

Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että paikalliselle tasolle jää riittävä toimivalta tehdä ratkaisuja paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota etäopetuksen mahdollistamiseen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestäjät voisivat itse ratkaista millä kielillä se koulutusta järjestää. Yksikieliset järjestäjäratkaisut voivat kunnan tai alueen näkökulmasta vaikeuttaa nuorten mahdollisuuksia saada koulutusta joustavasti omalla äidinkielellään.  

Kuntaliitto pitää hyvänä, että lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus säilyvät erillisinä koulutusmuotoina.

Esitysluonnoksen yleiset ehdotukset

Hallituksen esityksen mukaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan siten, että niiden voimassaolo päättyy 31.12.2016. Vapaan sivistystyön ylläpitämisluvista arvioitaisiin ylläpitäjien taloudellisten edellytysten täyttyminen.

Uusien järjestämislupien myöntämisessä korostuisivat koulutustarve sekä toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Tavoitteena on koulutusverkko, joka rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta.

Hallituksen esityksessä on todettu ehdotukset lakiin kirjattavista luvan saamisen kriteereistä, joita ovat mm. valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve, hakijan taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseksi. Ministeriön asetuksella olisi tarkoitus säätää kriteereistä tarkemmin.

Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että järjestämislupien myöntämisen kriteereistä säädetään lainsäädännössä selkeästi, jotta luvan hakija pystyy arvioimaan luvan myöntämisen edellytykset ja esittämään riittävät selvitykset hakemuksessaan.

Järjestämislupia myönnettäessä tulee kiinnittää huomio siihen, että kunnilla on kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista, esimerkiksi opiskelijahuolto on lakisääteisesti suurelta osin kuntien vastuulla. Kunnat huolehtivat myös alueensa elinvoimaisuuden edistämisestä, missä koulutuksella on suuri merkitys.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lukiokoulutuksen järjestämislupien myöntämisessä otetaan huomioon lukiokoulutuksen yhteistyö perusopetuksen aineenopetuksessa.

Kunnissa on erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestämisessä tehty tehostamistoimia pitkään, ja sen seurauksena kuntataustaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät täyttävät esitysluonnoksen tavoitteet suurista ja monialaisista järjestäjistä.

Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat ovat myös merkittävä toisen asteen koulutuksen rahoittaja. Lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen kuntien asukaskohtainen rahoitusvastuu on tällä hetkellä yli 70 %.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämislupia myönnetään jatkossakin kunnille ja kuntayhtymille.

Esityksen 3 §:n ja 8 §:n perustelujen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voisi edellyttää luvan hakijaa toimittamaan myös muita tarpeelliseksi katsomiaan asiakirjoja ja selvityksiä. Lisäksi esityksen yhteiskunnallisia vaikutuksia käsittelevässä kohdassa todetaan, että henkilöstön tai opiskelijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen tai kuulemismenettelyjen yhteydessä esiin nousseet merkittävät näkökohdat liitetään järjestämislupahakemukseen. 

Kuntaliitto ei pidä esitettyä ministeriön avoimeen toimivaltaan kuuluvaa mahdollisuutta edellyttää luvan hakijalta muitakin kuin lainsäädäntöön perustuvia selvityksiä tarpeellisena ja pitää ongelmallisena, että asia mainitaan perusteluissa, vaikka tästä ei esitetä säädettävän lainsäädännössä. Sama koskee henkilöstön ja opiskelijoiden näkökohtien huomioon ottamista järjestämislupahakemuksessa.

Lakikohtaiset huomiot

Lukiolaki

Lukiolain 3 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksistä. Pykäläehdotuksen mukaan edellytyksenä on muun muassa alueellinen tai valtakunnallinen koulutustarve ja tarjonta, jota peilattaisiin alueella jo olemassa olevaan lukiokoulutusverkkoon. Ehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin oppilaitosverkosta luvassa määrätyissä kunnissa.

Kuntaliitto pitää vaatimusta olemassa olevan lukiokoulutusverkon selvittämistä ongelmallisena, koska kaikkien nykyisten järjestäjien luvat esitetään lakkautettavaksi. Uusia lupia voivat hakea nykyiset ja uudet järjestäjät. Epäselväksi jää, miten tässä tilanteessa, kun kaikki luvat uusitaan, määritellään alueella olemassa oleva lukiokoulutusverkko. Perusteluistakaan ei käy ilmi, miten harkintaa siitä, mille taholle lupa annetaan, tämän vaatimuksen kohdalla tehdään.

Kuntaliitto kannattaa säännöstä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitosverkosta.

Esityksen säännösehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjältä edellytetään taloudellisten edellytysten täyttymistä. Perusteluissa selvitetään tarkemmin, mitä taloudellisilla edellytyksillä tarkoitetaan ja miten hakijan tulee ne osoittaa. Järjestäjän tulee osoittaa vakavaraisuutta ja kyettävä järjestämään koulutus siihen kohdennettavan lakisääteisen rahoituksen turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti.

Kuntaliitto pitää ymmärrettävänä taloudellisten edellytysten vaatimusten täyttymistä. Ongelmallista on kuitenkin se, että perustelujen mukaan koulutus tulee lähtökohtaisesti järjestää siihen kohdennettavan lakisääteisen rahoituksen turvin, mutta missään ei ole kuitenkaan takeita siitä, että lakisääteinen rahoitus tulee aina kattamaan kaikkien lakisääteisten tehtävien hoitamisen ja koko ikäluokan kouluttamisen.

Kuntaliitto huomauttaa, että koulutuksen järjestämismuodosta määrääminen järjestämisluvassa ei ole nykypäivää ja esittää, että järjestämismuodoista ei koulutuksen järjestämisluvassa enää määrättäisi.

Ammatillista perus- ja aikuiskoulutusta koskevat lait

Lupien myöntämisen edellytykset

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen 8 §:ssä säädettäisiin muun muassa valtakunnallisesta tai alueellisesta koulutustarpeen vaatimuksesta peilaten sitä koulutustarjontaan. Lisäksi esitetään taloudellisten edellytysten täyttymisestä.

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:ään esitetään säädettäväksi, että järjestämisluvassa määrättäisiin kunnat, joissa koulutusta voitaisiin järjestää. Vastaavaa säännöstä ei ole ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia koskevassa esitysluonnoksessa.

Koulutustarjonnan tarkastelu luvan myöntämisen yhtenä kriteerinä on ongelmallista, kun tarkoituksena on kaikkien lupien uusiminen. Epäselväksi jää, mikä kaikki koulutus katsotaan tässä vaiheessa kuuluvaksi olemassa olevaan koulutustarjontaan, jonka perusteella katsottaisiin luvan myöntämisen edellytykset.

Taloudellisten edellytysten arvioimisessa viittaamme edellä lukiolain 3 §:n esityksen yhteydessä toteamaamme.

Kuntaliitto toteaa, että ammatillista aikuiskoulutusta koskevassa lakiesityksessä ei ole koulutuksen järjestämiskuntia koskevaa säännöstä ja esittää, että se lisättäisiin lakiesitykseen.

Järjestämislupamääräykset

Hallituksen esityksen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen myönnettäisiin erilliset luvat.

Kuntaliitto pitää oikeansuuntaisena ratkaisuna sitä, että ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen luvat ovat erilliset.

Hallituksen esityksen mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaiseen koulutuksen järjestämislupaan sisältyisi myös lupa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun oppilaitosmuotoisen näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämiseen.

Lisäksi oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen järjestämisestä koskevan luvan myöntämisestä säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 ja 5 §:ssä. Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta 8 a § oppisopimuskoulutus on kuitenkin myös ammatillisen peruskoulutuksen järjestämismuoto.

Kuntaliitto katsoo, että ammatillisella peruskoulutuksella ja ammatillisella aikuiskoulutuksella (ml. ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintoon valmistavaan koulutus) tulisi olla oma säätely- ja rahoitusjärjestelmä. Tehokkuuden lisäämiseksi saman koulutuksen järjestäjän tulee jatkossakin voida toteuttaa joustavasti sekä ammatillista peruskoulutusta että ammatillista aikuiskoulutusta.

Kuntaliitto huomauttaa, että ratkaisu säätää viittaussäännöksin ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen välillä tietyistä asioista aiheuttaa myös sekavuutta. Esitettyä selkeämpi ratkaisu on, että ammatillisesta peruskoulutuksesta säädetään kokonaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja vastaavasti ammatillisesta aikuiskoulutuksesta säädetään kokonaan aikuiskoulutuksessa annetussa laissa.

Johdonmukaisuuden vuoksi olisi hyvä, jos ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 §:n otsikko olisi: Aikuiskoulutuksen järjestämislupa.

Rakennepoliittisen ohjelman mukaan tarkoituksena on tutkintoon johtamattoman koulutuksen sekä kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoituksen lakkauttaminen. Hallituksen esityksen mukaan muu kuin tutkintoon johtamaton koulutus sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä poistetaan lainsäädännöstä ja järjestämisluvista.

Kuntaliitto huomauttaa, että muun kuin tutkintoon johtamattoman koulutuksen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän poistaminen lainsäädännöstä ja järjestämisluvista aiheuttaa sen, että nämä toiminnot tullevat yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin. Tämä tulee olemaan ongelmallista koulutuksen järjestäjille ja hankaloittamaan niiden mahdollisuuksia vastata alueellaan työelämän kehittämiseen sekä muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen tarpeeseen.   

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että linjausta siitä, että mainitut toiminnot pitäisi lainsäädännöstä ja järjestämisluvista poistaa ei ole.  

Opiskelijaksi ottaminen

Luonnoksen mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 27 §:ään ehdotettaisiin muutosta, jonka tarkoituksena on ohjata jo ammatillisen tutkinnon suorittaneet ammatilliseen aikuiskoulutukseen.

Kuntaliitto pitää esitystä hyvänä.

Vapaa sivistystyö 

Valtakunnallisena tavoitteena on riittävän vahvojen oppilaitosten luominen huomioiden oppilaitosten erityisyys ja syrjäytymistä ehkäisevä työ. Koska osa oppilaitoksista, erityisesti kansanopistot, järjestävät merkittävässä määrin myös ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, tarkastellaan ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Perusopetus on myös osana tarkastelua. Lisäksi tavoitteena on yhteistyön vahvistaminen toisen asteen koulutuksen sekä korkeakoulujen kanssa.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vapaa sivistystyö on myös tulevaisuudessa osana koulutusjärjestelmäämme. Vapaan sivistystyön toteuttamisessa on huomioitava rahoituksen väheneminen sekä palvelutarpeiden alueelliset ja paikalliset erot. Rakenteelliseen kehittämiseen vaikuttavat merkittävästi sekä kunta- ja palvelurakenteen muutokset että koulutusverkkoon kohdistuvat muutokset. 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla paikallinen tai alueellinen toimija. Ylläpitäjä toimii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja ylläpitäjä voi olla osana laajempaa koulutus- tai muiden palveluiden järjestäjäorganisaatiota. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on tärkeää koko maassa palvelujen käyttäjien sivistykselliset tarpeet huomioiden. Osin palveluja voidaan tuottaa myös verkossa, mutta pääsääntöisesti toiminta on lähipalvelua. 

Kansalaisopistojen tehtävä turvata osaltaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia paikallisista sivistystarpeista on säilytettävä. Toiminta ja palvelutarpeet vaihtelevat eri kunnissa ja eri alueilla, mutta kaikissa kunnissa on lisättävä kuntalaisten hyvinvointia, osaamista ja mielekästä arkea. Kansalaisopistojen rakenteellinen uudistaminen tulee toteuttaa kuntien ja koulutuksen ylläpitäjien omista paikallisista ja alueellisista sivistystarpeista paikallisin ratkaisuin.  

Lain voimaantullessa 1.1.2017 voimassa olevat luvat oppilaitosten ylläpitämiseen esitetään säilytettäväksi. Lisäksi lain perustelutekstissä todetaan, että valtionrahoituksen pieneneminen vaikuttaa erityisesti ylläpitäjän taloudellisiin edellytyksiin. Vapaan sivistystyön osalta arvioidaan esityksen mukaan oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten täyttymistä.  

Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 4 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että Opetus- ja kulttuuriministeriö voi peruuttaa ylläpitämisluvat ylläpitäjää kuultuaan, jos myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.  

Kuntaliitto pitää ylläpitämislupien säilyttämistä hyvänä, sillä vapaan sivistystyön ylläpitäjien luvat on uudistettu vuonna 2013. Pitkäjänteinen koulutustoiminta edellyttää toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja tulevaisuuteen suuntaamista, joten ylläpitämislupien ei tule olla lyhytkestoisia, ellei siihen ole erityistä, painavaa syytä.  

Kuntaliitto korostaa myös sitä, että rahoitusjärjestelmän tulee turvata riittävästi vapaan sivistystyön lakisääteisten tehtävien hoitamisen edellytykset niin, että asiakasmaksut voidaan pitää kohtuullisina. Tämä on tärkeää, jotta kansalaisille voidaan turvata mahdollisuudet sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen varallisuudesta riippumatta.  

Ylläpitäjän taloudellisten edellytysten ja toiminnan kokonaisuuden arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota arviointiperusteiden selkeyteen.  

Vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset

Hallituksen esityksen mukaan uudistuksella tavoitellaan koulutuksen järjestäjien toiminnan tehostumista ja siitä syntyviä säästöjä. Esityksen arvioidaan vähentävän kiinteistö-, tila-, laite- ja hallintokustannuksia. Esityksen katsotaan lisäävän kustannuksia koulutuksen järjestäjien yhdistymisissä esimerkiksi tietojärjestelmien ja ohjelmistojen yhdistämisen ja yhteisten palveluprosessien kehittämisen vuoksi. Lisäksi perustamiskustannusten valtionosuuden palautusvelvollisuus voi aiheuttaa lisäkustannuksia. Esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan varainsiirtoverovelvollisuuden osalta on vuoden 2016 loppuun asti voimassa varainsiirtoverolain (931/1996) 43 c §:ssä säädetty määräaikainen verovapaus eräissä koulutuksen rakennejärjestelyissä.

Kuntaliitto huomauttaa, että taloudellisten vaikutusten arviointi on esityksessä jäänyt valitettavan ylimalkaiseksi. Esityksessä ei ole arvioitu siitä aiheutuvan uudistuksen euromääräistä vaikutusta, vaikka koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 310/2014 vp) sen todetaan olevan noin 69 miljoonaa euroa, mikä otettaneen vähennyksenä huomioon valtionosuuksissa vuoden 2017 alusta lukien uuteen rahoitusjärjestelmään siirryttäessä.

Taloudellisten vaikutusten arvioiminen tässä vaiheessa voi olla hankalaa, kun vielä ei ole tiedossa kuinka paljon järjestäjä- ja oppilaitosverkko tulee muuttumaan uusia järjestämislupia annettaessa. Tämän takia on ehdottoman tärkeää, että arviot tehdään huolella, kun opetus- ja kulttuuriministeriö uusista järjestämisluvista päättää.

Kuntaliitto vaatii, että koska kyse on valtion edellyttämästä uudistuksesta, valtion tulee luopua esityksestä johtuen tyhjilleen jäävien kiinteistöjen rakentamiseen tai korjauksiin saatujen valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuudesta. Lisäksi 1990-luvulla valtion lahjoittamien kiinteistöjen luovutussopimukset tulee purkaa siten, että niiden päättämisestä ei aiheudu kunnille kustannuksia. Tarvittavat säännökset edellä mainituista asioista tulee valmistella ennen kuin järjestämislupien uudistamiseen ryhdytään.

Varainsiirtoverovelvollisuutta koskien esityksessä viitataan määräajan voimassa olevaan säännökseen. Esityksessä ei kuitenkaan esitetä, millä tavalla säännös vaikuttaa käsiteltävänä olevasta esityksestä johtuviin järjestelyihin. Kuntaliitto vaatii, että esityksen aiheuttamista toimenpiteistä johtuvista varainsiirtoverovelvollisuuksista tulee luopua, kun kyse valtion edellyttämästä uudistuksesta. Tämän mahdollistavat säännökset tulee tehdä, jos edellä mainittu määräaikainen säännös ei kyseistä verovapautta mahdollista.  

Vaikutukset koulutuksen järjestäjien toimintaan

Esityksen mukaan koulutuksen järjestäjäverkon harventaminen ja järjestäjien suurentaminen vahvistaisi koulutuksen järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä ja loisi nykyistä paremmat edellytykset vastata työelämän ja yksilöiden tarpeisiin. Suuremmilla koulutuksen järjestäjillä olisi esitysluonnoksen mukaan nykyistä paremmat edellytykset ylläpitää kattavaa toimipisteverkkoa ja turvata koulutuksen saatavuus eri puolilla maata.

Esitysluonnoksen mukaan uudistus antaisi koulutuksen järjestäjälle nykyistä paremmat mahdollisuudet kohdentaa voimavaroja joustavasti ja kustannustehokkaasti sekä suuremman liikkumavaran vastata muuttuviin koulutustarpeisiin.

Vapaata sivistystyötä koskien esityksessä todetaan valtion rahoituksen pienenemisen vaikuttavan ylläpitäjän taloudellisiin edellytyksiin ylläpitää vapaan sivistystyön oppilaitosta. Esityksen todetaan kannustavan ylläpitäjiä punnitsemaan eri yhteistyö- ja yhdistymismahdollisuuksia.

Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä lakiesitysten vaikutusten huolellista arvioimista myös koulutuksen järjestäjien kannalta. Esitetyt vaikutusten arviot ovat näiltäkin osin ylimalkaiset. Arvioissa on tyydytty lähinnä kuvaamaan asioita, joilla puolustetaan esityksen toteuttamista.  

Esityksessä ei kuvata, mikä suurempiin järjestäjiin siirryttäessä tuo koulutuksen järjestäjälle nykyistä paremmat mahdollisuudet vastata koulutustarpeisiin, pitää kattavampaa toimipisteverkkoa ja turvata koulutuksen saatavuus. Edellä mainittujen asioiden toteutuminen edellyttää mahdollisuutta paikallisiin ja alueellisiin ratkaisuihin, mitä esitysluonnos nähdäksemme ei tue. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että paikalliselle tasolle jää riittävä toimivalta päättää koulutuksen järjestämisestä.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Esitysluonnoksen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia koskevassa luvussa käsitellään esityksen vaikutuksia opiskelijoihin ja henkilöstön asemaan.

Esityksen vaikutusten arvioiminen opiskelijoiden ja henkilöstön asemaan on tärkeää. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksessa otetaan huomioon se, että se tehdään oikeudenmukaisesti myös opiskelijoiden ja henkilöstön näkökulmasta.

Kuntaliitto huomauttaa, että yhteiskunnallisten vaikutusten arviointia koskevassa luvussa ei käsitellä tutkintoon johtamattoman koulutuksen sekä työelämänkehittämistoiminnan ja näitä koskevan valtion rahoituksen lopettamisen vaikutuksia.  

SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

tags