Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennevakuutuslaiksi, eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi liikenneturvallisuusmaksuista. Hallituksen esitysluonnokset on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä virkatyönä.
Julkinen hallintotehtävä ja julkisen vallan käyttö
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Liikennevakuutuskeskuksella olisi lausuntokierroksella olevien lakiluonnosten mukaan jatkossakin useita julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä. Keskus käyttäisi julkista valtaa esimerkiksi periessään vakuuttamattomuusmaksuja vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneeltä moottoriajoneuvon haltijalta ja omistajalta. Liikennevakuutuskeskus ei ole viranomainen, mutta sille annetut hallintotehtävät ovat liikennevakuutuslakiluonnoksen mukaan perustuslain 124 §:ssä tarkoitetulla tavalla tarpeen tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Luonnoksessa katsotaan, että perustuslain 124 §:n edellytykset julkisen tehtävän antamiselle Liikennevakuutuskeskukselle täyttyvät.
Kuntaliiton käsityksen mukaan lakisääteistä vakuutusjärjestelmää koskevan uudistuksen yhteydessä olisi pohdittava vakavasti sitä, kuinka paljon julkisen vallan käyttöä ja itsenäistä harkintavaltaa sisältäviä tehtäviä voidaan antaa yksityisoikeudellisessa muodossa toimiville vakuutuslaitoksille. Lakisääteisestä vakuutuksesta huolehtiessaan vakuutuslaitokset hoitavat käsityksemme mukaan julkista hallintotehtävää. Tätä tulkintaa tukee perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön ohella myös hallinto-oikeuksien oikeuskäytäntö. Kuntaliitto katsoo, että liikennevakuutuslaista ja siihen liittyvistä lakiehdotuksista on syytä pyytää eduskuntakäsittelyn kuluessa perustuslakivaliokunnan lausunto erityisesti julkisen vallan käyttöön liittyvien kysymysten johdosta.
Sairaanhoitokustannusten korvaaminen
Tapaturma- ja liikennevakuutuksen kustannukset (ml. täyskustannusmaksu) rahoitetaan vakuutuslaitosten perimillä vakuutusmaksuilla.
Lakiesityksen pykälän 55 §:n mukaan täyskustannusmaksun maksamisen edellytyksenä olisi kuitenkin se, että vahinkoa kärsineellä on oikeus korvaukseen saamastaan hoidosta.
Tämä periaate, jonka mukaan julkisen terveydenhuollon oikeus täyskustannuskorvaukseen määräytyy vahingoittuneen korvausoikeutta vastaavasti, ei vastaa liikennevakuutusjärjestelmän rahoitusmallia.
Täyskustannuskorvauksen kytkeminen vahingoittuneen oikeuteen saada korvausta aiheutuneesta vahingosta on erityisen kohtuuton ns. myötävaikutusvähennysten kohdalla (lakiehdotuksen 47 - 49 §:t).
Julkisen terveydenhuollon toimintayksikön ilmoitusvelvollisuus
Lakiesityksen 56 §:n mukaan vakuutusyhtiölle olisi myös ilmoitettava vahinkoa aiheuttaneen ajoneuvon yksilöintitiedot, jonka perusteella vakuutusyhtiö voi selvittää vakuuttaneensa ajoneuvon. Kuntaliitto katsoo, ettei ole mitään perustetta sille, että julkisen terveydenhuollon tulisi selvittää tämän tyyppisiä tietoja, kun tätä ei ole yksityiseltä terveydenhuolloltakaan vaadittu (lakiehdotuksen 59 §).
Vakuutusyhtiön oikeus ohjata vahinkoa kärsinyt hoitopaikkaan
Lakiesityksen 57 §:n mukaan mikäli hoito on annettu julkisessa terveydenhuollon toimintayksikössä, vaikka vakuutusyhtiö on ohjannut vahinkoa kärsineen maksusitoumuksella yksityisen terveydenhuollon toimintayksikköön, on vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan hoidosta vain asiakasmaksulain mukaisen asiakasmaksun.
Kuntaliitto katsoo, että pykälään tulisi sisällyttää mahdollisuus poiketa tästä periaatteesta esim. tilanteissa, joissa vahingoittuneella on ollut perusteltu syy (esim. pitkän välimatkan vuoksi) kieltäytyä vakuutusyhtiön osoittamasta yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköstä. Se olisi samalla potilaan itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta korostavien periaatteiden mukaista.
Laki liikenneturvallisuusmaksusta
Liikennevakuutusmaksuihin on sisältynyt noin prosentin maksuosuus, joka on käytetty julkisen hallinnon ohjaamaan liikenneturvallisuuden edistämiseen. Pääosa rahasta on käytetty Liikenneturvan ja Liikennevakuutuskeskuksen toimintaan, pieni osa myös Ahvenanmaan maakunnan liikenneturvallisuustyöhön. Näihin liikenneturvallisuuden parantamistoimintoihin on tarpeen taata jatkossakin julkinen rahoitus.
Liikennevakuutuskeskuksen liikenneonnettomuuksien tilastot ja tie- ja maastoliikenteen onnettomuustutkinnan raportit ovat tärkeitä tietolähteitä kuntien liikenneympäristön liikenneturvallisuuden parantamisessa. Liikenneturvan alueellinen turvallisuustyö, tiedotus- ja valistusmateriaalit sekä koulutustoiminta auttavat ja tukevat kuntia liikenneturvallisuuden edistämisessä kuntien eri toiminnoissa, erityisesti lasten, nuorten ja vanhusten turvallisuuden parantamisessa. Kuntaliitto on katsonut Liikenneturvan toiminnan kuntien kannalta erittäin tärkeäksi ja liitto on yksi Liikenneturvan monista jäsenjärjestöistä.
Kuntaliitto kannattaa luonnoksessa esitettyä linjausta, jonka mukaan lakisääteisten liikennevakuutusmaksujen osana kerättäisiin jatkossakin liikenneturvallisuusmaksua. Selkeältä vaikuttaa myös maksun suuruuden, 1 % vakuutusmaksutulosta, määrittely lakitasolla.
Huolta aiheuttaa kuitenkin se, että turvallisuusmaksua käsiteltäisiin kuten veroa, jolloin sen kohdentuminen liikenneturvallisuuteen jää epävarmaksi. Lakiluonnoksen 1§:ssä mainittu tarkoitus ”tieliikenneturvallisuuden edistämiseksi” on varsin yleinen. Laissa tulisikin tarkemmin määritellä, mihin tarkoitukseen rahaa pääasiassa kerätään: Liikenneturvan tiedotus-, valistus- ja koulutustoimintaan, Liikennevakuutuskeskuksen onnettomuustutkintaan ja tilastointiin sekä Ahvenanmaan maakunnan liikenneturvallisuustyöhön.
Kerättyä liikenneturvallisuusmaksua vastaava määräraha tulee jatkossakin käyttää tärkeisiin ja vaikuttaviin liikenneturvallisuustoimiin. Määräraha sopii hyvin liikenne- ja viestintäministeriön talousarvioon. Tarkemmasta rahojen kohdentamisesta nykyisille toimijoille tulee päättää nykyiseen tapaan ministeriön tasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön tulee itse ohjata valtakunnallista liikenneturvallisuustyötä ja varmistaa eri toimijoiden toimintaedellytykset. Päätöksentekoa ei tule siirtää Liikenteen turvallisuusvirastolle, joka on yksi organisaatio muiden lakisääteisten liikenneturvallisuustoimijoiden rinnalla.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ritva Laine
vt. johtaja, alueet ja yhdyskunnat
Silja Siltala
liikenneinsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.