Valtioneuvoston asetus henkilökohtaistamisesta

​Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 1 päivänä elokuuta 2015 voimaan tulevan 8 a §:n (L 788/2014) mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Jos henkilö ei ole osallistunut näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen, henkilökohtaistamisesta vastaa näyttötutkinnon järjestäjä. Edellä mainitussa lainkohdassa säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista.  

Voimassa olevat henkilökohtaistamista koskevat säännökset ovat ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 §:ssä. Lain 8 §:n 3 momentin mukaan Opetushallitusvoi antaa henkilökohtaistamista koskevia tarkempia määräyksiä. Säännöksen perusteella Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamismääräyksen (Opetushallituksen määräys 43/011/2006). Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia on muutettu edellä kuvatulla lailla 788/2014 siten, että Opetushallituksen määräyksen sijaan  henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista säädetään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. 

Henkilökohtaistaminen on keskeinen osa koulutusprosessin toteuttamista. Se tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan valmis-tavaan koulutukseen osallistumisen, tutkintotilaisuuksien sekä ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on osa tutkinnon suorittajan oikeusturvaa. Sillä varmistetaan, että valmistavaa koulutusta ei tarjota enempää kuin tutkinnon tai sen osan suorittamisen näkökulmasta on tarpeen.

Henkilökohtaistamisella huolehditaan myös siitä, että tarvittava opetus järjestetään tutkinnon suorittajan elämäntilanne ja aiemmin opittu huomioon ottaen, ja että opiskeluajat ja –tavat ovat tarkoituksenmukaisia.

Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen osaan:

1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 
2) tutkinnon suorittaminen ja 
3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.

Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa edellä kuvattujen kolmen osan välillä on selkeä yhteys.

Suomen Kuntaliitto pitää näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä ja lausuttavana olevaa asetusluonnosta tärkeänä sekä opiskelijan oikeusturvan että koulutuksen järjestäjän järkevän resurssien käytön kannalta. 

Asetusluonnoksessa on pääosin sama sisältö kuin Opetushallituksen  henkilökohtaistamismääräyksessä vuodelta 2006. Asetuksessa yleisluonteista ohjeistusta on täsmennetty. Asetusluonnoksen 7 § , Henkilökohtaistaimista koskeva asiakirja, määrittelee nyt täsmällisesti, mitkä tiedot ainakin asiakirjaan tulee merkitä. Aiemmassa suosituksessa mainittiin yleisesti, että henkilökohtaistaminen on dokumentoitava ja dokumentointi kootaan henkilökohtaistamista koskevaksi asiakirjaksi, joka tutkinnon suorittajan sekä koulutuksen järjestäjän ja tarvittaessa tutkinnon hankkijan tulee allekirjoittaa.

Asetusluonnokseen on nyt eroteltu hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ( pykälät 1- 4) ja koulutuksen aikainen henkilökohtaistaminen (pykälät 5 - 9). Asetusta  selkiyttäisi väliotsikointi, esim: Näyttötutkintoon hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen, § 1 - 4 ja Koulutuksen aikainen henkilökohtaistaminen § 5 - 9. 
Lisäksi uusi pykäliä 1-4 koskeva, näin muotoiltu otsikko vastaisi paremmin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (1998/631) 8a §:ä, jossa todetaan, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa ohjeita henkilökohtaistamisessa noudatettavista menettelytavoista (ei hakeutumisesta).

Vaikka asetusluonnoksen 1 §:ään on kirjattu, että aiemman hankitun ja osoitetun osaamisen selvittäminen perustuu hakijan esittämiin asiakirjoihin ja muuhun hakeutujan antamaan selvitykseen,  on 2 §:ssä myös tarpeen mainita 1 momentissa kursivoitu teksti:
 ”…opiskelijaksi hakeutuva toimittaa näistä todistukset ja koulutuksen järjestäjä toimittaa tiedon hakeutujan aiemmin suorittamista tutkinnon osista tutkintotoimikunnalle osaamisen tunnustamista varten.”

Samoin 2 §:n 2 momenttiin on syytä kirjata kursivoitu kohta:

”Jos hakeutuja on suorittanut muita kuin edellä 1 momentissa tarkoitettuja tutkintoja tai tutkinnon osia, hakeutuja toimittaa näistä todistukset ja koulutuksen järjestäjä toimittaa niistä tiedon näyttötutkinnon järjestäjän nimeämille tutkintosuoritusten arvioijille.

Muutoin hakeutujan ja koulutuksen järjestäjän roolit todistuksien toimittamisesta tässä vaiheessa jäävät epäselväksi.

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Hannele Salminen
kehittämispäällikkö