Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 27.09.2011, 2845/90/2011, Kari Sjöholm

E 153_2010 vp jatkokirje 1. OKM 29.8.2011 komission tiedonannosta urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä

E 153/2010 vp jatkokirje 1. OKM 29.8.2011 komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä  

Kunnat ja alueet ovat se taso, jolla kansalaiset kohtaavat Euroopan unionin ja sen lainsäädännön.  Kuntien ja alueiden asema on Lissabonin sopimuksessa otettu huomioon huomattavasti laajemmin kuin sitä edeltävissä perussopimuksissa. Sopimuksen mukaan unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja perustuslaillisia rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta. Läheisyysperiaate korostaa sitä, että päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia.  

Yksi hyvän hallintotavan tuntomerkki on, että hallinnon eri tasot osallistuvat yhdessä niitä koskevien asioiden valmisteluun. Yhteistyö ja keskinäinen luottamus ovat tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Paikallis- ja aluehallinnon aktiivinen osallistuminen valmisteluprosesseihin lähentää merkittävästi kansalaisia ja unionia. Huomattava osa EU:n lainsäädännöstä ja ohjelmista pannaan täytäntöön alue- ja paikallistasolla. EU-lainsäädännön vaikutus kuntiin on erityisen suuri Suomen kaltaisissa maissa, joissa kuntien toimiala on laaja.  

Urheilulle virallinen asema Euroopan unionissa  

Urheilulla ei ole ollut omia EU– ohjelmia, koska Euroopan unionilla ei ole ollut varsinaista toimivaltaa urheilussa ennen Lissabonin sopimusta. Ainoastaan dopingin vastainen työ on viime vuosina saanut pientä rahoitusta EU:n budjetista. Nizzan julistuksessa, joka oli lähinnä poliittinen tahdonilmaus, urheilua käsiteltiin laajasti. Urheilulla oli julistuksen mukaan yhteiskunnallista ja koulutukseen sekä kulttuuriin liittyvää merkitystä. Liikunta on kuitenkin saanut tukea esimerkiksi EU:n rakennerahastojen kautta.  

Jäsenvaltioilla on ensisijainen toimivalta liikunta-asioissa ja EU:n toimivalta on sitä täydentävää. Lissabonin sopimus astui voimaan 1. joulukuuta 2009 ja sen myötä urheilulle tuli Euroopan unionissa ns. ”rajattu toimivalta”. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen Artiklassa 6 todetaan, että unionilla on toimivalta toteuttaa toimia jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, yhteensovittamiseksi tai täydentämiseksi. Nämä toimet koskevat muun muassa kulttuuria, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, nuorisoa ja urheilua. Lissabonin sopimus antaa hyvät lähtökohdat ottaa huomioon laaja-alaisemmin liikunnan ja urheilun erityispiirteet kuten liikunnan yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset tehtävät. Neuvosto voi antaa esimerkiksi komission ehdotuksesta myös liikunta- ja nuorisoalan suosituksia. Tähän mennessä unioni on kuitenkin keskittynyt käsittelemään lähinnä ammattimaisen kilpa- ja huippu-urheilun asioita.   

Komissio tuki vuonna 2009 jo 18 urheilun pilottihanketta neljällä miljoonalla eurolla. Teemoina olivat muun muassa terveyttä edistävä liikunta, urheilukoulutus, vammaisurheilu ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen. Hakemuksia oli yhteensä 207. Tuetuista hankkeista kaksi oli suomalaisten koordinoimaa ja lisäksi suomalaiset tahot olivat kumppaneina seitsemässä muussa hankkeessa. Suomalaisittain erinomainen tulos; 18 projektia, joista yhdeksässä suomalaiset olivat mukana.  

Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen komission tiedonannon sekä neuvoston työohjelman mukaan 

Komissio antoi tiedonannon urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisestä 18.1.2011 ja neuvosto hyväksyi kannanottonaan ensimmäisen urheilualan kolmivuotisen työohjelman 20.5.2011. Työohjelmaa voidaan hyödyntää kansallisten liikuntaohjelmien ja -politiikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Asiakirjat tarjoavat hyvän lähtökohdan EU:n liikuntayhteistyön kehittämiselle myös alue- ja kuntatasolla. Toivottavasti urheilun uusi, mahdollinen alaohjelma tarjoaa kunnille myös riittävästi voimavaroja toteuttaa joitakin paikallisia EU:n yhteistyöprojekteja. 

Kuntaliitto pitää erityisen tärkeänä terveyttä edistävän liikunnan laajaa edistämistä koko EU:n alueella. Terveyttä edistävää liikuntaa koskevat suuntaviivat vuodelta 2008 tulee päivittää ja nostaa urheiluneuvoston jatkotyöskentelyn pohjaksi. Liitto tukee myös Komission asettamia prioriteettialoja kuten urheilun sosiaaliset arvot, urheilun taloudellinen merkitys ja urheilun integriteetti.  

Kuntaliitto korostaa sitä, että kaikilla toimilla tulee olla lisäarvoa kansallisiin toimenpiteisiin nähden ja että sektorilla tulee noudattaa tarkasti subsidiariteettiperiaatetta. Urheilun vapaaehtoistoimintaa ja erityisryhmien liikuntamahdollisuuksia tulee myös tukea EU-tasolla. 

Neuvoston työohjelman mukaan neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajat pyytävät komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan asiantuntijaryhmiä työsuunnitelman keston ajaksi. Työryhmiä on perustettu kaikkiaan kuusi seuraavista aihealueista; antidoping, hyvä hallintotapa urheilun alalla, urheilualan koulutus, urheilu, terveys ja osallistuminen, urheilua koskeva tilastointi sekä urheilun kestävä rahoitus.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että eri työryhmissä vähintään kuullaan sekä alueiden että kuntien edustajia. Kuuleminen on erityisen tärkeää esimerkiksi urheilun, terveyden ja osallistumisen kansallisessa työryhmässä. 

Koulutus Eurooppa -ohjelma ja urheilun uusi alaohjelma 

Komissio on hahmotellut kesäkuussa julkaisemassaan rahoituskehystiedonannossa ns. Koulutus Eurooppa -ohjelmaa, johon on yhdistetty muun muassa koulutuksen ja nuorisotoimen (Youth in Action 2007-2013) erilliset ohjelmat. Ohjelmassa rahoitettaisiin oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja yhteistyöhankkeita sekä nuorten osallisuutta edistäviä toimia. Komissio esittää uutta urheilua koskevaa toimintaohjelmaa Koulutus Eurooppa -ohjelman alaohjelmaksi. Lopulliset päätökset tehtäneen vasta vuonna 2013 yhteispäätösmenettelyllä. Seuraava EU:n rahoituskehyskausi on 2014-2020.  

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Koulutus Eurooppa -ohjelman alaohjelmana urheilu näkyy omana, erillisenä ohjelmanaan otsikkotasolla ja että ohjelmaa rahoitetaan riittävästi jotta uuden toimivallan ja uuden ohjelman kautta myös paikalliset toimijat saavat mahdollisuuden osallistua urheiluohjelman eri toimintoihin.

 
SUOMEN KUNTALIITTO

Kari Sjöholm
erityisasiantuntija 

tags