Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 18.11.2016, dno 1141/03/2016, Jarkko Lahtinen

Hallituksen esitys HE 205/2016 vp eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista annetun lain muuttamisesta

​Yleistä 

Kuntaliitto kannattaa sitä, että varhaiskasvatuksen osalta asiakasmaksuista säädetään jatkossa erillisessä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaissa. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen kannalta suunta on oikea.  

Kuntaliitto pitää hyvänä myös sitä, että esitys pohjautuu voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin. Maksun määräytymisen periaatteet perheen koon ja tulojen osalta säilyvät ennallaan. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kuntakyselyn lasten päivähoidon osaraportin mukaan vuonna 2013 korkein asiakasmaksu perittiin 25 prosentilta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Varhaiskasvatuksessa olleista lapsista 16 prosentilta asiakasmaksua ei peritty lainkaan. Kuntaliitto muistuttaa, että kuntakohtaiset vaihtelut ovat merkittäviä. 

Kustannusvaikutusten arviointi 

Hallituksen esityksen mukaan tulorajoja esitetään korotettavaksi siten, että pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenisivät jonkin verran. Tavoitteena on parantaa yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan.  

Nykyisestä laista poiketen myös toisesta lapsesta perittävä maksu olisi aina enintään 90 prosenttia ensimmäisen lapsen kokoaikaisesta maksusta. Nykyisen lain mukaan sisarusalennus on myönnettävä vain, mikäli nuorimmaisesta lapsesta maksetaan ylintä maksua. Esityksessä esitetään muutoksia myös osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksun osalta. Ylintä mahdollista maksua voisi periä, jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain. 

Muutosten arvioidaan alentavan asiakasmaksutuottoja hallituksen esityksen mukaisesti noin 9 miljoonaa euroa. Aiemman varhaiskasvatuksen asiakasmaksutulojen nostoa koskeva esityksen arvioitu taloudellinen vaikutus olisi lisännyt kuntien maksutuloja 54 miljoonalla eurolla. Esitysten taloudellisten vaikutusten ero on noin 63 miljoonaa euroa negatiivinen kunnille. 

Kuntaliitto pitää todennäköisenä, että kaikki esityksen mukaiset maksuja pienentävät muutokset vähentävät kuntien maksutuottoja esitettyä enemmän. Esityksessä ei ole tarkemmin arvioitu esimerkiksi sisarusalennuksen ja viikkotuntimäärään perustuvien maksukäytäntöjen vaikutusta maksutuottoihin. Kuntaliitto vaatii tarkempia laskelmia myös muiden kuin tulorajoja koskevien muutosten osalta. Sen sijaan esityksessä on kattavasti arvioitu taloudelliset vaikutukset perheisiin. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maksutulojen vähennys kompensoidaan kuntataloudelle. Esityksessä ei ole osoitettu, miten kiinteistöveron alarajan nostaminen kompensoi maksutuottojen menetyksen kunnille. Lisäksi Kuntaliitto edellyttää esityksen taloudellisten vaikutusten arviointia. 

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kuukausimaksu 

Esityksen 6 §:ssä esitetään osa-aikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksuksi keskimäärin 20 tuntia viikoittain kestävän varhaiskasvatuksen osalta 60 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lisäksi jos lapsi on varhaiskasvatuksessa enemmän kuin 20 tuntia viikoittain, mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu hoitoaikaan. Ainoastaan keskimäärin 35 tuntia tai enemmän viikoittain varhaiskasvatuksessa olevilta voisi periä täyttä maksua.

Kuntaliitto huomauttaa, että viikoittaisen hoitoajan seuranta tuntien tarkkuudella vaatii sähköistä seurantajärjestelmää. Nykyisellään muutamissa kunnissa on jo käytössä hoitoajan seurantaa, mutta laskutus perustuu kaikissa tapauksissa kuukausittaiseen tuntimäärään. Asetuksessa lasten päivähoidosta 6 § ja 8 § sekä varhaiskasvatuslaissa 5 a § määritellään henkilöstömitoitus lapsen päivittäiseen läsnäoloon perustuen. Lapsen päivittäisestä hoitoajasta etukäteen sopiminen on siis tärkeää, jotta voidaan varmistaa asetuksen mukainen henkilöstö ja palvelun taloudellinen järjestämistapa. Hallitusohjelman mukaan kuntien maksupolitiikkaa tulisi vapauttaa ja lisätä kuntien mahdollisuuksia periä maksuja kustannusten kattamiseen. Lakiluonnoksen 6 § tiukentaa entisestään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perintää.  

Kuntaliitto esittää 6 §:ä muutettavaksi siten, että keskimäärin alle 35 tuntia viikoittain palvelua käyttäviltä kunta voisi päättämiensä perustein periä hoitoaikaan suhteutettua kokoaikaista maksua pienempää maksua. Keskimäärin yli 35 tuntia viikoittain palvelua käyttäviltä maksu kokoaikaisen varhaiskasvatuksen mukaisesti. Lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 §:ssä määritellään henkilöstömitoitus osapäivähoidon osalta väljemmäksi enintään viisi tuntia päivässä palvelua käyttäviltä. Ei ole perusteltua, että laissa määritellä maksualennuksia tätä laajemman palvelun osalta, vaan asia tulisi jättää paikallisesti päätettäväksi.  

Sisarusten asiakasmaksujen määräytyminen 

Esityksen 8 §:n mukaan milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, voidaan nuorimmasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta määrätä lakiluonnoksen 5 §:n mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta voidaan määrätä maksu, joka on enintään 90 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. 

Kuntaliitto vaatii, että sisarusalennuksesta luovutaan kokonaan. Palvelun järjestäminen perheen toiselle ja tätä useammalle lapselle ei ole päivähoidon järjestäjälle yhtään edullisempaa. Sisarusalennuksen mahdollistaminen kaikissa tuloluokissa pienentää maksutuottoja. Sisaralennus on ongelmallinen myös yhdenvertaisuuden kannalta. Esim. perheiden monimuotoistuessa samassa taloudessa saattaa asua lapsia, joilla ei ole sisarussuhdetta, eikä heillä ole oikeutta alennukseen, vaikka tosiasiallinen tilanne ei poikkea perheistä, joiden lapset ovat sisaria keskenään. 

 Voimaantulo 

Esityksen mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan maaliskuun alusta vuonna 2017.  

Kuntaliitto huomauttaa, että kuntien on tehtävä päätös uusista maksuista ja kunnassa noudatettavista käytännöistä. Lisäksi asiakastietojärjestelmiin on tehtävä tarvittavat muutokset ja jokaiselle asiakkaalle joudutaan todennäköisesti tekemään uusi maksupäätös, johtuen mm. osa-aikaiseen maksuun liittyvien käytänteiden muuttumisesta. Muutoksista on myös tiedotettava kuntalaisille. Kunnat eivät voi edetä omassa toiminnassaan ennen kuin päätös lakiuudistuksista on tehty. Kunnissa normaalisti asiakasmaksuja tarkistetaan toimintakauden alussa elokuussa.  

Kuntaliitto vaatii siirtymäsäädöstä siten, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tulee voimaan esityksen mukaisesti, mutta sitä on sovellettava viimeistään elokuun alusta 2017.  

Muita huomioita 

Esityksessä ei ole otettu kantaa varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen perimisestä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 § 2 ja 4 kohdan mukaisissa tapauksissa. Nykyisen käytännön mukaan, mikäli kehitysvammainen lapsi on varhaiskasvatuksessa ja varhaiskasvatus toteutetaan erityishuolto-ohjelman mukaisena kuntouttavana toimintana, ei varhaiskasvatuksesta kuntouttavan toiminnan osalta voi periä maksua. Samalla tavalla, mikäli varhaiskasvatusta järjestetään lastensuojelulain mukaisena tukitoimenpiteenä ei varhaiskasvatuksesta ole voinut periä maksua.  

Kuntaliitto toivoo esityksen perusteluihin lisäystä, jossa selvennetään asiakasmaksujen soveltamista edellä mainittujen asioiden osalta. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija

tags