Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten annettu direktiivi.
Ulkomaalaislakiin lisättäisiin kuitenkin direktiivin edellyttämät säännökset erityisosaajista. Ulkomaalaislaissa määriteltäisiin Euroopan unionin sininen kortti ja korkeaa pätevyyttä vaativa työ. Laissa säädettäisiin direktiivin edellyttämin tavoin erityisosaajan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä ja luvan peruuttamisesta, oleskeluluvan pituudesta ja hakemuksen käsittelyajasta.
Direktiivin mukaan sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa muun muassa sosiaaliturvan ja koulutuksen alalla. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2012, laki ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta kuitenkin 1.1.2014.
EU:n "sininen työkortti" on kolmansien maiden ammattityöntekijöille suunnattu erityinen työlupa. Se koskee vain vähintään vuoden pituisia työsuhteita, jotka edellyttävät erityisosaamista, ja joista maksetaan vähintään 1,5 -kertainen bruttovuosipalkka jäsenmaan keskimääräiseen bruttovuosipalkkaan nähden.
Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ulkomaisia asiantuntijoita saadaan maahamme työvoimaksi. Tämä on tärkeää muun muassa innovaatioiden ja uusien palveluratkaisujen kehittämisen näkökulmasta.
Nykyisten hakijamäärien ja hakijoiden perusteella direktiivi koskettaisi arviolta muutamaa sataa henkilöä vuosittain. EU:n sinisen kortin haltijat tulevat 1-4 vuodeksi eri ammattialojen erityisasiantuntijan tehtäviin. Saapujilla voi siis olettaa yleensä olevan suhteellisen korkea koulutustaso, usein todennäköisesti korkeakoulututkinto. Uuteen maahan ja työhön sopeutuminen lyhyeksi ajaksi on vaativa prosessi.
Edellä mainituista syistä johtuen voi arvella, että halukkuutta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen ei laajassa mitassa näillä henkilöillä olisi.
Ammattikorkeakoululain 26 b §:n muutos, koulutusohjelman maksuttomuuden laajentaminen koskemaan EU:n sinisen kortin haltijoita, tarkoittaa sitä, että näiden mahdollisten opiskelijoiden opinnot rahoitettaisiin kunta-valtio -rahoitussuhteessa, jossa kunnat maksaisivat ammattikorkeakoulutuksesta 58,11 %.
Terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen on Suomeen tuleville erityisosaajille henkilön asuinkunnan vastuulla. Pääosa saa kotikunnan Suomesta ja kuuluvat kunnan asukkaina julkisten terveyspalveluiden piiriin.
Asiaa on käsitelty 30.8.2011 Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa. Tuolloin STM:n mukaan mahdolliset lainmuutokset valtion korvauksista kunnille erityisosaajien terveyspalvelujen kustannuksista on tarkoitus ottaa tarkasteltaviksi ja ratkaistaviksi osana terveydenhuollon säädösvalmistelua (L1326/210), joka liittyy sosiaaliturvan koordinaatiolainsäädäntöön ja potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin (potilasdirektiivi) kansalliseen täytäntöönpanoon.
Kuntien kannalta on erityisen tärkeää, että sinisen kortin haltijoiden terveydenhuollon kustannukset ja mahdollisista opiskeluista aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille. Kuntaliitto edellyttää että näihin kohdistetaan täysimääräinen valtion rahoitus.
SUOMEN KUNTALIITTO
Hannele Salminen
kehittämispäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.