Lausunto eduskunnan valtiovarainkunnalle 21.11.2012, dnro 4047/90/2012, Maarit Kallio-Savela

HE 95/2012 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2013

​Hallitus on sopinut vuoden 2013 budjettiesityksestä kansainvälisesti hyvin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Valtion viime kevään kehysvalmistelussa suoritettiin hallituksen toimesta uusia sopeutustoimia, joista iso osa kohdistuu kuntiin. Hallituksen budjettiriihen päätökset noudattavat viime kevään budjettikehyksen päätöksiä lähes sellaisenaan.

Peruspalvelujen valtionosuuksia leikataan ensi vuodelle tähän vuoteen verrattuna 125 miljoonaa. Tämän lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia jäädytetään 50 miljoonalla eurolla. Hallituksen muodostamisen yhteydessä päätetty 631 miljoonan euron leikkaus toteutettiin kokonaisuudessaan tämän vuoden valtionosuuksien pohjiin ja siten ne kertautuvat jatkossa joka vuosi.

Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna 193 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.  Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kuntien veropohjan vahvistamiseen. Viime keväänä valtiontalouden kehyksen yhteydessä keskustelua herätti jäteveron tuoton siirto kunnille. Valitettavasti tätä siirtoa ei sisälly hallituksen ensi vuoden budjettiesitykseen.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut myös siihen, että uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista.

Nuorten yhteiskuntatakuu

Hallitusohjelman linjauksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Kuntaliitto pitää nuorten yhteiskuntatakuuta tärkeänä erityisesti nuorten tulevaisuuden kannalta. Yhteiskuntatakuun onnistuminen on kuitenkin merkittävä koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja kyvyllemme selviytyä tulevaisuuden haasteista. Yhteiskuntatakuu koskettaa myös maahanmuuttajanuoria. Yhteiskuntatakuun toteuttamisessa tulee huomioida myös osatyökykyiset, vammaiset, mielenterveyskuntoutujanuoret ja vakavassa syrjäytymisriskissä olevat sijaishuollossa olleet nuoret.

Kansantalouden vakavan tilanteen vuoksi Kuntaliitto katsoo, että yhteiskuntatakuuta toteutettaessa pitää pyrkiä palveluprosessien kokonaisvaltaiseen tarkasteluun sekä niiden selkiinnyttämiseen. Kokonais-valtaisen tarkastelun ja resurssien uudelleen kohdentamisen avulla voidaan saada nykyistä parempia tuloksia aikaiseksi. Paikalliselle tasolle tulee antaa riittävästi joustavuutta, jotta toiminta voidaan järjestää ja resurssit kohdentaa alueellisten tarpeiden mukaan nuorten näkökulmasta katsottuna mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.

Eri hallinnonaloilla ja talousarviomomenteilla on useita yhteiskuntatakuuseen liittyviä tai sitä sivuavia pysyviä tai kehittämiseen varattuja projektiluontoisia määräaikaisia määrärahoja. Toiminta ja rahoitus ovat pirstaleisia ja kokonaisuus epäselvä.

Kuntaliitto korostaa, että yhteiskuntatakuu on nuoren näkökulmasta palveluprosessi, jonka pitää olla selkeä ja helposti hahmotettava. Se perustuu laadukkaaseen perusopetukseen, sujuvaan siirtymiseen lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään. Erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen rakenteita ja pedagogiikkaa tulee kehittää, jotta keskeyttäminen vähenisi ja nykyistä useampi nuori suorittasi toisen asteen tutkinnon.

Mikäli nuorella on huomattavia taloudellisia, terveydellisiä, sosiaalisia, kielitaitoon liittyviä tai muita syitä ja hän tarvitsee yhteiskuntatakuuta tukevia palveluita mm. työpajatoimintaa, etsivää nuorisotyötä, kielitaitoa vahvistavaa koulutusta, kuntoutusta tai sosiaali- ja terveyspalveluita, niiden tulee olla selkeitä, joustavia ja helposti saavutettavissa. Lisäksi kolmannen sektorin palveluiden tulee saumattomasti niveltyä nuorta tukevaan kokonaisuuteen.

Painopistettä pitäisi saada siirrettyä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään toimintaan kokonaisvaltaisesti kaikilla hallinnonaloilla.

Kuntaliitto huomauttaa, että ensisijaisena lähtökohtana tulee olla perusrahoituksen turvaaminen, jolloin parhaiten voidaan turvata yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten peruspalvelujen toteutuminen koko maassa ja kehittää yhteiskuntatakuuta paikallisen tarpeen mukaan. Kuntaliiton näkemyksen mukaan toimintalainsäädännön tulee ensisijaisesti ohjata toimintaa eikä sitä tule tehdä hankerahoituksen kautta.

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset vaikeuttavat kuntien mahdollisuutta järjestää yhteiskuntatakuuseen liittyviä peruspalveluita kuten perusopetusta, nuorten sosiaali- ja terveystoimen palveluita sekä nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä liikunnan ja kulttuurin palveluita.

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat nuorisolain mukaan kunnille vapaaehtoista toimintaa, joihin kunta voi hakea valtionavustusta.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunta voi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet alueen nuorten kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Valtion tulee varata riittävät taloudelliset resurssit kuntien käyttämien työvälineiden tukemiseen.

Nuorten yhteiskuntatakuun Suomen malli on public-private-people-partnership. Se perustuu viranomaisten, työ- ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen yhteistyöhön, jossa nuoret itse ovat aktiivisia toimijoita ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Kuntaliitto korostaa, että nuorten yhteiskuntatakuusta ei tule luoda erillistä palvelutoimenpidettä. Nuorten yhteiskuntatakuu liittyy tiiviisti kuntien peruspalveluihin, joihin valtion vastuulla olevien työvoimahallinnon ja KELAn palveluiden tulee saumattomasti kytkeytyä.

Perusopetuksen jälkeinen koulutus

Palvelujärjestelmän näkökulmasta suurin heikkous on tällä hetkellä toisen asteen koulutus.

Sivistykselliset oikeudet on säädetty perustuslaissa, mutta minkään tahon vastuulle ei ole säädetty nuorten lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämistä, vaan se on luvan varaista. Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi kaikilla nuorilla tulisi olla lakisääteinen oikeus päästä heti perusopetuksen jälkeen tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Kuntaliitto katsoo, että koulutus- ja osaamistason kohottamiseksi sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi perusopetuksen päättävillä nuorilla tulisi olla lakisääteinen oikeus toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Kuntaliitto katsoo, että kunnilla tulisi olla nykyistä tehokkaammat keinot ohjata perusopetuksen päättäviä nuoria jatkamaan tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tämä toteutuisi parhaiten, jos lukiokoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen olisi kuntien vastuulla. Lukiokoulutuksen järjestämislupamenettelystä voitaisiin kuntien osalta luopua ja perusopetuksen päättävien nuorten osalta tulee poistaa määrällinen säätely kuntien järjestämässä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnat voisivat edelleen järjestää koulutuksen parhaaksi näkemillään tavoilla omana toimintana tai kuntayhtymissä. Koulutusta voisi tuottaa järjestämisluvalla myös yksityinen taho.

Aikuisille suunnattu ammatillinen koulutus

Aikuisille suunnattu näyttötutkintoperusteinen koulutus tulisi eriyttää omaksi kokonaisuudekseen. Nuorten koulutusta tulisi järjestää nuorten määrän mukaisesti kaikilla alueilla. Aikuisten ammatillisen koulutuksen (perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) tulisi perustua alueen aikuisväestön sekä työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Sama koulutusorganisaatio voisi kuitenkin järjestää sekä nuorten että aikuisten ammatillista koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen säästöt

Kuntaliitto kiinnittää huomiota talousarvioesityksen ammatillisen koulutuksen muutoksiin ja niiden nettovaikutuksiin. Huomattavaa on, että yhteiskuntatakuun panostuksista huolimatta (ml. nuorten aikuisten osaamisohjelma), säästöistä johtuen nettovaikutus on -4 032 000 €. Säästöt kohdentuvat vuonna 2013 pääsääntöisesti aikuiskoulutukseen, joka sisältää oppisopimuskoulutuksen (peruskoulutus sekä lisäkoulutus) sekä ammatilliseen lisäkoulutukseen. Aikuiskoulutusta kohdennetaan vailla toisen asteen koulutusta oleville. Käytännössä tämä tarkoittaa ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkausten kohdentumista perusammattitaidon omaavien aikuisten ammatillisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Lisäksi se tarkoittaa koulutuksen alueellista uudelleen kohdentamista.

Kun aikuisten lisä- ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet heikkenevät hakeutuvat aikuiset suorittamaan ammatillista perustutkintoa, vieden ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja. Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus tulee olla riittävä vastaamaan aikuisten koulutustarvetta.

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut

Työvoimahallinnolla on tärkeä rooli nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa.  Ohjauspalvelut, työvoimapoliittinen koulutus, palkkatuki ja siihen pohjautuva Sanssi-kortti ovat hyviä välineitä. Työvoimahallinnon työ- ja yrityspalvelut uudistetaan vuoden 2013 alusta.

Kuntaliitto haluaa korostaa sitä, että nuoret ovat asuinpaikkansa ja yksilöllisten ominaisuuksiensa vuoksi erilaisissa tilanteissa. Työllistymisen tuen tarpeet ovat näin ollen hyvin erilaisia. Asiakkaiden yhdenvertaisuus ja hyvä palvelu edellyttävät räätälöintiä ja henkilökohtaista palvelua.

TE-toimistoilla on keskeinen rooli työttömien nuorten ohjaamisessa paikallisesti järjestettyihin palveluihin. Tähän nuoren kanssa kasvokkain tapahtuvaan, paikallisessa yhteistyöverkostossa toteutettavaan ohjaus- ja neuvontatyöhön on turvattava riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit. Paikallisen toimijaverkoston ja käytettävissä olevien palvelujen kirjon tuntemus mahdollistaa nuoren ohjaamisen oikea-aikaisesti hänelle soveltuvien palvelujen piiriin.

Niukkenevien resurssien johdosta pelkona on, että joidenkin ryhmien tilanne heikkenee ja kustannukset tai vastuu näiden nuorten työllistymisen edistämisestä siirtyy kuntien maksettavaksi.

Pahimmillaan asiakaspalvelun keskittäminen ja henkilökohtaisen asiakasohjauksen vähentäminen TE-toimistoissa johtaa paikallisesti järjestettyjen palvelujen, koulutusmahdollisuuksien ja työtilaisuuksien vajaakäyttöön ja työttömyysjaksojen pitkittymiseen.

Nuorten työllistymisen tukeminen

Nuoret tarvitsevat usein työllistymisensä tueksi yksilöllistä ohjausta ja tukea, mikä tulisi varmistaa laajentamalla yksilöllisen työhönvalmennuksen käyttöä työllistymisen tukena. Vammaisten, osatyökykyisten tai vaikeasti työllistyvien nuorten on tällä hetkellä mahdollista saada työhönvalmennusta työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteenä sekä Kelan järjestämänä ammatillisena kuntoutuksena. Lisäksi Työvoiman palvelukeskukset ostavat työhönvalmennusta omille asiakkailleen. Työhönvalmennus on toimenpiteenä palvelujärjestelmässä verraten uusi ja vaikka työhönvalmennuksen käyttö on tasaisesti lisääntynyt viimeisten vuosien aikana, on arvioitavissa, että erilaisten työhönvalmennuspalvelujen piiriin pääsee vuosittain vain varsin pieni joukko nuoria. Palvelua saavien lukumäärästä ei ole saatavissa tarkkaa tietoa tilastoinnin puutteiden vuoksi.

Kuntaliitto katsoo, että sekä Kelan ammatillisen kuntoutuksen työhönvalmennusta että nuorille suunnattavaa työhallinnon järjestämää työhönvalmennusta tulisi voimakkaasti lisätä osatyökykyisten ja vammaisten sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymisen ja kouluttautumisen pitkäkestoiseksi tukemiseksi ja muiden työllistymistä tukevien toimenpiteiden tehostamiseksi.

Osaaminen nuorten palveluissa

Vertailtaessa eri hankkeita ja toimintamalleja voidaan havaita, että keskeistä ei ole toimintamalli vaan tapa, jolla nuoren kanssa tehdään työtä. Yhteistä näille toimijoille on aito nuoresta välittäminen ja nuoren arvostaminen, oikeudenmukaisuus, kyky herättää nuoren oma halu ja usko parantaa omaa tilannettaan, sopivien tavoitteiden asettelu ja kannustaminen sekä vaativuus ja rajojen asettaminen.

Erillisten hankkeiden ja toimenpiteiden sijasta nuorten kanssa työskentelevien osaamiseen kohdata nuoret tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän. Onnistuneissa hankkeissa käytettyjä työtapoja ja työotetta tulisi analysoida. Näin saatua tietoa tulisi hyödyntää nuorten kanssa työskentelevien henkilöiden osaamisen kehittämisessä työllistymistä tukevien toimenpiteiden tehostamiseksi.

Henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulisi varata riittävästi määrärahoja.

SUOMEN KUNTALIITTO

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija

tags