Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, yliopistolain 9 ja 10 §:n, ammattikorkeakoululain 26 a ja 26 b §:n sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia, asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia sekä yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia. Ehdotus perustuu neuvoston direktiiviin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten.
Ulkomaalaislakiin lisättäisiin kuitenkin direktiivin edellyttämät säännökset erityisosaajista. Ulkomaalaislaissa määriteltäisiin Euroopan unionin sininen kortti ja korkeaa pätevyyttä vaativa työ. Laissa säädettäisiin direktiivin edellyttämin tavoin erityisosaajan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä ja luvan peruuttamisesta, oleskeluluvan pituudesta ja hakemuksen käsittelyajasta.
Direktiivin mukaan sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa muun muassa sosiaaliturvan ja koulutuksen alalla.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
EU:n "sininen työkortti" olisi kolmansien maiden ammattityöntekijöille suunnattu erityinen työlupa. Komission tavoitteena on vastata Eurooppaa uhkaavaan työvoimapulaan houkuttelemalla noin 20 miljoonaa työntekijää EU:n ulkopuolelta. EU:n jäsenmaissa on tarvetta sellaisille erityistaidoille, joihin nykyisellä väestökehityksellä tekijöitä ei riitä. Tarkoitus on laatia yhteiset säännöt eurooppalaisille maille, mutta sisäasiainministeriössä arvioidaan, että koska Suomeen voi jo nyt tulla tavallisella oleskeluluvalla, muutoksella ei ole Suomelle suurta merkitystä.
Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ulkomaisia asiantuntijoita saadaan maahamme työvoimaksi. Tämä on tärkeää muun muassa innovaatioiden ja uusien palveluratkaisujen kehittämisen näkökulmasta.
Ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita oli ammattikorkeakouluissa vuonna 2009 yhteensä 7113. Heistä EU:n ulkopuolelta tulleita oli 67,5% eli 4 800 opiskelijaa. (Lähde: Tilastokeskus)
Nykyisten hakijamäärien ja hakijoiden perusteella direktiivi koskettaisi arviolta muutamaa sataa henkilöä vuosittain. EU:n sinisen kortin haltijat tulevat 1-4 vuodeksi eri ammattialojen erityisasiantuntijan tehtäviin. Luvan myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on vähintään kolmen vuoden opinnot takanaan ja että työstä maksetaan keskimääräistä korkeampaa palkkaa. Saapujilla voi siis olettaa yleensä olevan suhteellisen korkean koulutustason, usein todennäköisesti korkeakoulututkinnon. Uuteen maahan ja työhön sopeutuminen lyhyeksi ajaksi on vaativa prosessi.
Edellä mainituista syistä johtuen voi arvella, että halukkuutta ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen ei laajassa mitassa näillä henkilöillä olisi.
Ammattikorkeakoululain 26 b §:n muutos, koulutusohjelman maksuttomuuden laajentaminen koskemaan EU:n sinisen kortin haltijoita, tarkoittaisi, että näiden mahdollisten opiskelijoiden opinnot rahoitettaisiin kunta-valtio-suhteessa, jossa kunnat maksaisivat ammattikorkeakoulutuksesta 58,11 %.
Kuntaliitto edellyttää, että selvitetään, maksetaanko opiskeluoikeutta käyttävien EU:n sinisen kortin haltijoiden kustannukset kunta-valtio -suhteessa vai valtion rahoituksella.
Mikäli ne maksetaan kunta-valtio –suhteessa, asia pitää käsitellä Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Anneli Kangasvieri
johtaja
Hannele Salminen
kehittämispäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.