Valtiovarainministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa otsikossa esitetystä asiasta.
Kuntaliitto katsoo, ettei indeksiehtolain jatkamiselle ole perusteita. Vaikka indeksiehdon käytön rajoittaminen on ollut periaatteessa perusteltua Suomen kansantalouden inflaatioalttiuden vähentämisessä, niin taloutemme toimintaympäristön muutokset ovat olleet yhä enenevässä määrin vaikuttamassa siihen, ettei indeksiehdon salliminen sopimuksissa merkitse sinällään erityistä inflaatiovauhdin kiihtymisen riskiä.
Kuntien itsehallinnon näkökulmasta on perusteltua, kunnat ja kuntayhtymät sekä kuntien määräysvallassa olevat yhteisöt tekevät sellaisia indeksiehdon sisältäviä sopimuksia, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja täyttävät myös kohtuullisuuden periaatteen.
Indeksiehtolaki onkin ollut pikemminkin esteenä tarkoituksenmukaisten sopimusten tekemiselle kuin hyödyksi. Etenkin meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa erimuotoisten sopimusten tarve on kasvanut ja indeksiehdon käyttö usein tarpeellista. Tämä koskee sekä kuntien välisiä sopimuksia sekä kunta-alan toimijoiden ostoja muilta sektorilta.
La in lakkauttaminen edesauttaisi myös sitä, ettei sopimusten voimassa oltua tietyn ajan lähdetä indeksikieltoon viitaten jälkikäteen vaatimaan hyvityksiä, mikä johtaa osapuolten kesken "turhiin" oikeudenkäynteihin ja kohtuuttomuuksiin.
Yllä olevan perusteella Kuntaliitto yhtyy valtiovarainministeriön näkemykseen, että indeksiehtolain voimassaoloaikaa ei pidä enää jatkaa.
Jos lain voimassaoloa ei jatketa, se edellyttänee siirtymäsäännöksiä ainakin nykyisten sopimusten voimassaolosta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Reijo Vuorento
apulaisjohtaja, kuntatalous
Juhani Turkkila
pääekonomisti
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.