Kuntaliiton lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja kotoutumisen edistämisestä annetun lain 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 3 a §:n

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Kuntaliitolta kirjallisen asiantuntijalausunnon työttömyysturvalain, kotoutumislain ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain eräiden säännösten muuttamisesta annetusta hallituksen esityksestä.

​Työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkomaalaislain perusteella oleskeluluvan Suomesta saaneille työttömille työnhakijoille myönnettäisiin jatkossa työmarkkinatuen sijaan kotoutumistukea. Kotoutumistukea maksettaisiin enintään kolmen vuoden ajan. Kotoutumistuen suuruus olisi 90 prosenttia peruspäivärahan määrästä. Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomeen muuttavan henkilön asumisen vakinaisuutta arvioitaessa huomioon otettavana seikkana ei enää pidettäisi sitä, että hän on pakolainen tai saanut oleskeluluvan Suomessa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskeluluvan peruste ja maahantulon syy otettaisiin huomioon osana asumisen vakinaisuuden kokonaisarviointia ilman laissa erikseen säädettyä painotusta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että asian valmistelun perusteena on hallituksen 8.12.2015 antama turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma. Sen mukaan selvitetään mahdollisuudet maahanmuuttajien sosiaaliturvajärjestelmän muuttamiseksi siten, että myönteisen oleskeluluvan saaneilla turvapaikanhakijoilla on oma erillinen kotouttamisjärjestelmä, jossa tuen taso on alhaisempi kuin työmarkkinatuen taso.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lakiehdotuksia tarkastellaan erityisesti niiden taloudellisten vaikutusten sekä yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on turvata laajamittaisen maahanmuuton yhteydessä työttömien maahanmuuttajien perustoimeentulo kotoutumisen aikana kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle kestävällä tavalla ja samalla lieventää Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Ehdotettujen muutosten vaikutukset julkiseen talouteen kohdistuisivat työttömyysturvamenoihin niitä laskien. Toisaalta hallituksen esityksessä todetaan nimenomaisesti, että ehdotettu muutos tuen tasossa lisäisi korvattavien asumismenojen määrää toimeentulotuen osalta. Alueilla, joilla keskimääräinen vuokrataso on korkea, alennetun kotoutumistuen määrä korvautuisi enimmillään samassa suhteessa toimeentulotuella. Hallituksen esityksessä todetaan vielä, että julkisen talouden säästöt voivat jäädä toimeentulotukimenojen kasvun takia ennakoitua pienemmiksi.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Nämä ovat korkean vuokratason alueita. Tämän vuoksi on mahdollista, ettei julkisten menojen säästöä juurikaan synny. Myöskään kotoutumislain soveltamisalan piiriin kuuluvien henkilöiden taloudellinen asema ei välttämättä muutu. Ehdotettu muutos saattaa aiheuttaa hallinnollista lisätyötä.

Kuntaliitto korostaa, että yhdenvertaisuuden toteuttaminen on keskeistä maahanmuuttajien kotouttamisessa. Tämä on tärkeää sekä kotoutumisprosessin onnistumisen että hyvien etnisten suhteiden edistämisen kannalta. Erityisen tärkeää on varmistaa, että lainsäädännössä noudatetaan kaikilta osin yhdenvertaisuusperiaatetta. Hallituksen esityksessä tarkastellaan lainmuutosten suhdetta perustuslakiin sekä säätämisjärjestystä useasta näkökulmasta. Tarkastelun mukaan tärkeänä pidetään, että perustuslakivaliokunnalle varataan tilaisuus antaa asiasta lausunto. Myös Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hallituksen esityksen suhdetta perustuslakiin, Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön vielä selvitetään.